HErttakuningatar
virtuaalihevonen | a sim game horse
kuvat © Ransu
kuvat © Ransu
Nimi: Herttakuningatar "Helmi"
Syntymäaika: 02.03.2009 (6v, satunnainen ikääntyminen) Rotu: Suomenhevonen Sukupuoli: Tamma Säkäkorkeus: 163cm Väri: Vaaleanpunarautias Koulutustaso: Re 120cm Ko VaB Painotus: Este Kasvattaja: A. Taivalsalmi EVM (syntymämaa Suomi) Omistaja: Sede VRL-12382 Edellinen omistaja: - Rekisterinumero: VH15-018-0707 |
Tutustumme vielä luonteeseen! :)
Suku
evm-suku
i. Herran-Jestas | ii. Hui Hai Hups | iii. Harmaa Hapsi |
iie. Revontulityttö | ie. Enkelin Sädekehä | iei. Vaarojen Taisto |
iee. Vilkkuvalon Enkeli | ||
e. Taikurin Apuri | ei. Hokkus Pokkus LPC | eii. Vaitonainen |
eie. Siloposki | ee. Neiti Hakkarainen | eei. Talvitien Unikeko |
eee. Pikkuleipäpino |
I: Herran-Jestas, rautias, säkä 164cm, estepainotus, kasvattaja & omistaja Laura Uvanto, s. 17. kesäkuuta 2000.
"Herra" on suomenhevosori, joka kilpaili nuorempana esteillä menestyen loistavasti. Jopa 130cm luokkia kisannut, ystävällinen hulmuharja siirtyi pelkkään jalostuskäyttöön 12 vuoden iässä, vaikka olikin astunut tammoja satunnaisesti jo ennen sitä. SM-kultaa voittanutta Herraa kuvaillaan äärimmäisen lempeäksi hevoseksi, mutta kuitenkin sporttiseksi ja energiseksi mieleltään. Ulkoilusta pitävä oriherra on viettänyt koko elämänsä kasvattajansa Lauran luona, eikä toivottavasti koskaan joudu myöskään lähtemään sieltä pois.
II: Hui Hai Hups, ruunikko, säkä 162cm, yleispainotus, kasvattaja tuntematon, omistaja Vaattovaaran Talli, s. 1988 (arvio), k. 22. heinäkuuta 2010
"Hupi" oli meidän tietojemme mukaan ylienerginen ja äksyhkö, hyvärakenteinen suomiputte. Sen menneisyydestä ei tiedetä kovin paljoa. Viimeisin omistaja, Irina Vaattovaara oli ostanut hevosen pieneltä myyntitallilta, joka osasi kertoa molemmat vanhemmat ja rodun, mutta vain arvion syntymäajasta. Silloin noin kuusivuotias ori ratsukoulutettiin ja pääsi kilpailemaankin. Niin este-, kuin koululuokkiakin kierrellyt Hupi menestyi kohtalaisesti, ja astui kolme tammaa siinä toivossa, että varsat perisivät ainakin hyvän rakenteen isän puolelta. Hevonen lopetettiin vanhuudenvaivojen vuoksi.
IE:
III:
IIE:
IEI:
IEE:
E:
EI:
EE:
EII:
EIE:
EEI:
EEE:
"Herra" on suomenhevosori, joka kilpaili nuorempana esteillä menestyen loistavasti. Jopa 130cm luokkia kisannut, ystävällinen hulmuharja siirtyi pelkkään jalostuskäyttöön 12 vuoden iässä, vaikka olikin astunut tammoja satunnaisesti jo ennen sitä. SM-kultaa voittanutta Herraa kuvaillaan äärimmäisen lempeäksi hevoseksi, mutta kuitenkin sporttiseksi ja energiseksi mieleltään. Ulkoilusta pitävä oriherra on viettänyt koko elämänsä kasvattajansa Lauran luona, eikä toivottavasti koskaan joudu myöskään lähtemään sieltä pois.
II: Hui Hai Hups, ruunikko, säkä 162cm, yleispainotus, kasvattaja tuntematon, omistaja Vaattovaaran Talli, s. 1988 (arvio), k. 22. heinäkuuta 2010
"Hupi" oli meidän tietojemme mukaan ylienerginen ja äksyhkö, hyvärakenteinen suomiputte. Sen menneisyydestä ei tiedetä kovin paljoa. Viimeisin omistaja, Irina Vaattovaara oli ostanut hevosen pieneltä myyntitallilta, joka osasi kertoa molemmat vanhemmat ja rodun, mutta vain arvion syntymäajasta. Silloin noin kuusivuotias ori ratsukoulutettiin ja pääsi kilpailemaankin. Niin este-, kuin koululuokkiakin kierrellyt Hupi menestyi kohtalaisesti, ja astui kolme tammaa siinä toivossa, että varsat perisivät ainakin hyvän rakenteen isän puolelta. Hevonen lopetettiin vanhuudenvaivojen vuoksi.
IE:
III:
IIE:
IEI:
IEE:
E:
EI:
EE:
EII:
EIE:
EEI:
EEE:
Jälkeläiset
00.00.0000 skp. nimi | i/e:
06.04.2015 o. Remixin Risti-Ritari | I: Takapajulan Toivoa Täynnä 26.04.2015 t. Remixin Kruunupäinen Neiti | I: Vihleke |
Päiväkirja
02.04.2015 | Tutustumista (kirjoittaja Sede)
Helmi saapui tänään Remixiin. Olin innoissani vastaanottamassa uutta tammaa, sillä sen suku kuulosti mukavalta ja edellinen omistajakaan ei ollut keksinyt mitään negatiivista mainittavaa. Tai no, milloin myyjät muka ovat moittineet hevosiaan.. Aluksi Remixin työntekijöitä oli mietityttänyt, kannattaako hyvän tason harrastehevosta edes ottaa kilpureiden joukkoon.
"Kasvatusta voi harjoittaa vaikka laitumella kolme vuotta pönöttäneellä heinämahaisella tilastohevosella", vastasin aina kun joku tuli arvostelemaan ostostani. Eikä aikaakaan, kun omistaja otti yhteyttä ja kertoi, että hevoselle järjestyi kuljetus hänen tuttunsa kautta. Tyyppi oli ilmeisesti menossa kisoihin lähiseudulle, ja isoon kuljetuskoppiin mahtui hyvin yksi ylimääräinenkin hevonen.
Helmi vaikutti varsin hyvätapaiselta, mutta jännitti hiukan pihalla irtiolevaa koiraa Essiä. Nopsasti vein suomitamman karsinaansa. Nyt alkoi yksi niistä uuden hevosen tuomista kivoista eduista: uusien harjojen käyttöönotto. Helmille olin hankkinut tummanpunaista, innostuksissani jopa turpa- ja otsaremmi olivat samaa sävyä. Vähän vaihtelua mustien ja ruskeiden varusteiden sekaan, ainakin Helmin suitset löytyivät muiden joukosta! Satulahuopia piti tietysti olla muissakin väreissä.
Helmillä oli täydet pisteet uuden hevosen arvostelussa. Neidillä ei tuntunut olevan mitään pahoja tapoja, ja sen uskalsi jättää hyvillä mielin vartioimatta syystä tai toisesta. Jouduin kuitenkin hetkeksi jättämään sen karsinaan kiinni, kun menin selvittelemään shettisvarsa Nikolain uutta ongelmatilannetta. Palatessani takaisin Helmi oli järjestänyt yllätyksen, riimunnaru oli nätisti poikki. Ei ihmekään, kun kyseessä oli jo vanha pätkä.
"Ai sekö on sun ilkeä tapasi? Puret riimunnarut poikki jos ne ovat heppoisia. Et ikinä arvaa kuka saa kohta ketjunarun?" mutisin raudikolle ja taputin sitä hellästi kaulalle. Ei noin kivalle hevoselle voi olla ilkeä heti alkuvaiheessa.
03.04.2015 | Kasvatussuunnitelmia ja ensimmäinen ratsastus (kirjoittaja Sede)
Remixin tuorein asukas Helmi oli hankittu pääasiassa siitoskäyttöön, vaikka kapasiteettia kilparadalle olisikin ehkä löytynyt. Tänään oli tarkoitus pääasiassa suunnitella tulevia varsoja (myös muillekin kuin tälle neidille), mutta ensin täytyi käydä hevosen selässä kokeilemassa hiukan. Eräs auttavainen sielu oli varustellut Helmin valmiiksi, joten pääsin itse suoraan asiaan. Ratsastajat olivat innostuneet harjoittelemaan kentällä nyt, kun se ei enää ollut yksi iso loskalammikko. Niinpä maneesi oli tyhjänä, ja pääsin testaamaan suomenhevostani täydellisessä hiljaisuudessa.
Alkuverryttelyssä Helmi hiukan kenkkuili, se ei olisi halunnut mennä samaan suuntaan kuin itse ratsastin, ja pari pukintapaistakin tuli nähtyä. Ikävän tahmea neitokainen jämähti lopulta paikoilleen ja jäi siihen. Raipan muistutteleva näpäytys tuntui ärsyttävän sitä, ja se mulkaisi minua rumasti ennen kuin jatkoi etäisesti normaalia muistuttavaa, laiskaa käyntiä.
Ravi sujui aivan yhtä huonosti, mutta voi herranjestas kun pääsimme laukkaan. Helmi tuntui tykkäävän vauhdista ja olikin mukavan reipas. Kokeilin paria laukanvaihtoa kahdeksikolle onnistuneesti. Raviin siirtyminen harmitti hevosta ja se luimi hiukan, mutta tuntui nyt olevan paremmin avuilla. Tahmeus katosi ajan kanssa, vaikka kärsivällisyys olikin koetuksella raudikon kanssa rehkiessä. Pitää katsoa, kenet ottaa vakioratsastajaksi.
Kasvatussuunnittelukokous oli mielenkiintoinen. Monet puoliveritammoista päätettiin jättää astuttamatta kilpailutulosten puutteessa, ja kovin montaa muunrotuista emme ehtineet edes käsitellä. Helmille kuitenkin oli tiedossa jo sopiva sulhasehdokas, mutta tarkkaa astutuspäivää emme vielä tiedä.
16.04.2015 | Ritsan syntymä (kirjoittaja Sede) sama tarina löytyy myös varsan päiväkirjasta
"Pomo, pomo!" yksi tallin nuorten hevosten ratsuttajista huusi minulle toimiston ovenraosta. Olin juuri kirjoittanut pitkää ja huolellista ostotarjousta eräästä erittäin kivanoloisesta suomenhevostammasta Helmin kaveriksi, ja keskeytys ärsytti suuresti.
"No mitä nyt taas?" tiuskaisin ja nostin katseeni läppärin näytöstä.
"Herttakuningatar meinaa varmaan ruveta pyöräyttämään tossa varsaa, tiedokses vaan."
"Aprillipäivä meni jo. Se varsa olis vähän etuajassa", murahdin ja jatkoin taas näpyttelemistä.
"No mä siirrän sen kuitenkin mahdollisimman pian sisälle sen muksun kanssa, jos vaan keksitään keino", ratsuttaja sanoi ja alkoi tehdä lähtöä.
"Varsooko Helmi ulos?!"
"Ikävä kyllä. Mennäänkö?"
"Koko ajan!"
Luojan kiitos varoitus tuli ajoissa, ja kuin ihmeen kautta saimme Helmin siirrettyä sisälle ennen kuin synnytys alkoi kunnolla. Työntekijä sai kehut loistavasta tilanteen tunnistuksesta ja lupasin varsan hänen ratsutettavakseen. Muut olivat hiukan loukkaantuneita ("Kyllä mäkin olisin sen tunnistanut!") mutta mitään suurempaa riitaa asiasta ei syntynyt.
Helmi ei tarvinnut apua, se oli oikein reipas tyttönen ja varsa putkahti maailmaan hetkessä. Pieni, pörröinen varsa katseli ympärilleen ja emä alkoi innokkaasti hoidella jälkikasvuaan. Ei kestänyt kauankaan, kun pikkuhevonen oli jaloillaan maitobaarilla.
"Aika vahva ennenaikaiseksi", ratsuttaja totesi. Nyökkäsin.
"Huomenna eläinlääkäri käy tarkistamassa tilanteen vielä kaiken varalta", sanoin ja katsoin suloista varsaa vielä kerran. Kaikki katsomassa olevat tajusivat pikkuhiljaa kaikota paikalta, vaikka hevosia olisikin jaksanut tarkkailla kauemminkin.
Remixin Risti-Ritari oli saanut alkunsa.
Helmi saapui tänään Remixiin. Olin innoissani vastaanottamassa uutta tammaa, sillä sen suku kuulosti mukavalta ja edellinen omistajakaan ei ollut keksinyt mitään negatiivista mainittavaa. Tai no, milloin myyjät muka ovat moittineet hevosiaan.. Aluksi Remixin työntekijöitä oli mietityttänyt, kannattaako hyvän tason harrastehevosta edes ottaa kilpureiden joukkoon.
"Kasvatusta voi harjoittaa vaikka laitumella kolme vuotta pönöttäneellä heinämahaisella tilastohevosella", vastasin aina kun joku tuli arvostelemaan ostostani. Eikä aikaakaan, kun omistaja otti yhteyttä ja kertoi, että hevoselle järjestyi kuljetus hänen tuttunsa kautta. Tyyppi oli ilmeisesti menossa kisoihin lähiseudulle, ja isoon kuljetuskoppiin mahtui hyvin yksi ylimääräinenkin hevonen.
Helmi vaikutti varsin hyvätapaiselta, mutta jännitti hiukan pihalla irtiolevaa koiraa Essiä. Nopsasti vein suomitamman karsinaansa. Nyt alkoi yksi niistä uuden hevosen tuomista kivoista eduista: uusien harjojen käyttöönotto. Helmille olin hankkinut tummanpunaista, innostuksissani jopa turpa- ja otsaremmi olivat samaa sävyä. Vähän vaihtelua mustien ja ruskeiden varusteiden sekaan, ainakin Helmin suitset löytyivät muiden joukosta! Satulahuopia piti tietysti olla muissakin väreissä.
Helmillä oli täydet pisteet uuden hevosen arvostelussa. Neidillä ei tuntunut olevan mitään pahoja tapoja, ja sen uskalsi jättää hyvillä mielin vartioimatta syystä tai toisesta. Jouduin kuitenkin hetkeksi jättämään sen karsinaan kiinni, kun menin selvittelemään shettisvarsa Nikolain uutta ongelmatilannetta. Palatessani takaisin Helmi oli järjestänyt yllätyksen, riimunnaru oli nätisti poikki. Ei ihmekään, kun kyseessä oli jo vanha pätkä.
"Ai sekö on sun ilkeä tapasi? Puret riimunnarut poikki jos ne ovat heppoisia. Et ikinä arvaa kuka saa kohta ketjunarun?" mutisin raudikolle ja taputin sitä hellästi kaulalle. Ei noin kivalle hevoselle voi olla ilkeä heti alkuvaiheessa.
03.04.2015 | Kasvatussuunnitelmia ja ensimmäinen ratsastus (kirjoittaja Sede)
Remixin tuorein asukas Helmi oli hankittu pääasiassa siitoskäyttöön, vaikka kapasiteettia kilparadalle olisikin ehkä löytynyt. Tänään oli tarkoitus pääasiassa suunnitella tulevia varsoja (myös muillekin kuin tälle neidille), mutta ensin täytyi käydä hevosen selässä kokeilemassa hiukan. Eräs auttavainen sielu oli varustellut Helmin valmiiksi, joten pääsin itse suoraan asiaan. Ratsastajat olivat innostuneet harjoittelemaan kentällä nyt, kun se ei enää ollut yksi iso loskalammikko. Niinpä maneesi oli tyhjänä, ja pääsin testaamaan suomenhevostani täydellisessä hiljaisuudessa.
Alkuverryttelyssä Helmi hiukan kenkkuili, se ei olisi halunnut mennä samaan suuntaan kuin itse ratsastin, ja pari pukintapaistakin tuli nähtyä. Ikävän tahmea neitokainen jämähti lopulta paikoilleen ja jäi siihen. Raipan muistutteleva näpäytys tuntui ärsyttävän sitä, ja se mulkaisi minua rumasti ennen kuin jatkoi etäisesti normaalia muistuttavaa, laiskaa käyntiä.
Ravi sujui aivan yhtä huonosti, mutta voi herranjestas kun pääsimme laukkaan. Helmi tuntui tykkäävän vauhdista ja olikin mukavan reipas. Kokeilin paria laukanvaihtoa kahdeksikolle onnistuneesti. Raviin siirtyminen harmitti hevosta ja se luimi hiukan, mutta tuntui nyt olevan paremmin avuilla. Tahmeus katosi ajan kanssa, vaikka kärsivällisyys olikin koetuksella raudikon kanssa rehkiessä. Pitää katsoa, kenet ottaa vakioratsastajaksi.
Kasvatussuunnittelukokous oli mielenkiintoinen. Monet puoliveritammoista päätettiin jättää astuttamatta kilpailutulosten puutteessa, ja kovin montaa muunrotuista emme ehtineet edes käsitellä. Helmille kuitenkin oli tiedossa jo sopiva sulhasehdokas, mutta tarkkaa astutuspäivää emme vielä tiedä.
16.04.2015 | Ritsan syntymä (kirjoittaja Sede) sama tarina löytyy myös varsan päiväkirjasta
"Pomo, pomo!" yksi tallin nuorten hevosten ratsuttajista huusi minulle toimiston ovenraosta. Olin juuri kirjoittanut pitkää ja huolellista ostotarjousta eräästä erittäin kivanoloisesta suomenhevostammasta Helmin kaveriksi, ja keskeytys ärsytti suuresti.
"No mitä nyt taas?" tiuskaisin ja nostin katseeni läppärin näytöstä.
"Herttakuningatar meinaa varmaan ruveta pyöräyttämään tossa varsaa, tiedokses vaan."
"Aprillipäivä meni jo. Se varsa olis vähän etuajassa", murahdin ja jatkoin taas näpyttelemistä.
"No mä siirrän sen kuitenkin mahdollisimman pian sisälle sen muksun kanssa, jos vaan keksitään keino", ratsuttaja sanoi ja alkoi tehdä lähtöä.
"Varsooko Helmi ulos?!"
"Ikävä kyllä. Mennäänkö?"
"Koko ajan!"
Luojan kiitos varoitus tuli ajoissa, ja kuin ihmeen kautta saimme Helmin siirrettyä sisälle ennen kuin synnytys alkoi kunnolla. Työntekijä sai kehut loistavasta tilanteen tunnistuksesta ja lupasin varsan hänen ratsutettavakseen. Muut olivat hiukan loukkaantuneita ("Kyllä mäkin olisin sen tunnistanut!") mutta mitään suurempaa riitaa asiasta ei syntynyt.
Helmi ei tarvinnut apua, se oli oikein reipas tyttönen ja varsa putkahti maailmaan hetkessä. Pieni, pörröinen varsa katseli ympärilleen ja emä alkoi innokkaasti hoidella jälkikasvuaan. Ei kestänyt kauankaan, kun pikkuhevonen oli jaloillaan maitobaarilla.
"Aika vahva ennenaikaiseksi", ratsuttaja totesi. Nyökkäsin.
"Huomenna eläinlääkäri käy tarkistamassa tilanteen vielä kaiken varalta", sanoin ja katsoin suloista varsaa vielä kerran. Kaikki katsomassa olevat tajusivat pikkuhiljaa kaikota paikalta, vaikka hevosia olisikin jaksanut tarkkailla kauemminkin.
Remixin Risti-Ritari oli saanut alkunsa.
Kisakalenteri
00.00.0000 paikka / laji / luokka / sija