Strike Shock prime
EV-I
Nimi: Strike Shock Prime "Sokko"
Syntymäaika: 26.05.2015 (4v) Rotu: Suomalainen puoliverinen Sukupuoli: Tamma Säkäkorkeus: Kasvaa (arvio n. 166cm) Väri: Mustankimo Koulutustaso: Koulutetaan vielä, irtona 90cm Painotus: Esteratsastus Kasvattaja: Prime Sporthorses Omistaja: Sede VRL-12382 Rekisterinumero: |
Estevarsojen laatuarvostelu, kesäkuun tilaisuus (2015), 7,5 - 10 - 5 - 3 - 4 - 5 = 34,5p / EV-I
Sokko on ihanan yritteliäs tyyppi, sen ylimielisen näköisestä ulkokuoresta ei kannata vetää liikaa johtopäätöksiä luonteen suhteen. Tamman kanssa on hankala muodostaa läheistä suhdetta, koska se ei erityisemmin välitä seurasta ja hakeutuu syrjään. Piirre ei kuitenkaan tee Sokosta mitenkään ilkeää tai vihaista, sillä käsiteltävyydeltään kimo on täysi kymppi. Kaikki nyt eivät vain pidä seurasta. Näin nuoreksi Sokko on yllättävän asiallinen!
Hoitotoimenpiteet sujuvat hienosti. Tamma seisoo valppaana paikoillaan, korvat hörössä ja iloisena lähdössä töihin. Liikaa ei kannata kuitenkaan lellitellä, sillä hevonen saattaa äksyyntyä läheisyydestä ja osoittaa silloin mieltään kuopimalla. Sokolle on ihan okei, että hoitaja vaihtuu joka päivä, kunhan hän osaa asiansa oikein. Toivottavasti tästä kyvystä, tai no, miksi sitä nyt kutsuisikaan, on hyötyä myös tulevaisuudessa!
Erilaisiin tilanteisiin sopeutuminen on kimon erityisvahvuus, ja sitä on helppo hyödyntää koulutuksessa. Sokon voi kuljettaa toiselle puolelle Suomea parin viikon valmennusjaksolle, eikä se ole asiasta moksiskaan.
Ratsukoulutus on Sokon kanssa edistynyt hyvin. Aluksi tamma hiukan vänkyröi mikäli ratsastaja ei ole mieleinen, mutta kun löysimme sopivan henkilön, se pienikin kiukuttelu väheni huomattavasti. Tietysti kaikilla on joskus huonot päivänsä, ja niin Sokollakin. Silloin se ei keskity ollenkaan ja vaikuttaa apaattiselta. Vihaansa neiti ei kovin helpolla näytä ulos, ehkä parempi niin.
Vaikka Sokolta puuttuukin puoliverisille tyypillinen tulisuus ja vahva temperamentti, on se silti kaikin puolin hyvä hevonen. Kylmähermoinen tamma on mukava kaveri henkilölle, jolla on mielessä muukin kuin jatkuva helliminen. Kimo rakastaa vettä ja kahlaamista, eikä aristele uusia asioita ollenkaan. Hevosella on kaikki mahdollisuudet tulevaisuudessa kilparatsuksi, koska suurempia luonneongelmia ei ole, ja kapasiteettia löytyy varmasti kunhan sitä päästään ensin edes etsimään. Vaikka välillä ehkä kaipaisikin läheisyyttä hevoselta, ilman sitäkin oppii elämään ja Sokko palkitsee kärsivällisen ihmisen yrittämällä entistäkin kovemmin.
R
Hoitotoimenpiteet sujuvat hienosti. Tamma seisoo valppaana paikoillaan, korvat hörössä ja iloisena lähdössä töihin. Liikaa ei kannata kuitenkaan lellitellä, sillä hevonen saattaa äksyyntyä läheisyydestä ja osoittaa silloin mieltään kuopimalla. Sokolle on ihan okei, että hoitaja vaihtuu joka päivä, kunhan hän osaa asiansa oikein. Toivottavasti tästä kyvystä, tai no, miksi sitä nyt kutsuisikaan, on hyötyä myös tulevaisuudessa!
Erilaisiin tilanteisiin sopeutuminen on kimon erityisvahvuus, ja sitä on helppo hyödyntää koulutuksessa. Sokon voi kuljettaa toiselle puolelle Suomea parin viikon valmennusjaksolle, eikä se ole asiasta moksiskaan.
Ratsukoulutus on Sokon kanssa edistynyt hyvin. Aluksi tamma hiukan vänkyröi mikäli ratsastaja ei ole mieleinen, mutta kun löysimme sopivan henkilön, se pienikin kiukuttelu väheni huomattavasti. Tietysti kaikilla on joskus huonot päivänsä, ja niin Sokollakin. Silloin se ei keskity ollenkaan ja vaikuttaa apaattiselta. Vihaansa neiti ei kovin helpolla näytä ulos, ehkä parempi niin.
Vaikka Sokolta puuttuukin puoliverisille tyypillinen tulisuus ja vahva temperamentti, on se silti kaikin puolin hyvä hevonen. Kylmähermoinen tamma on mukava kaveri henkilölle, jolla on mielessä muukin kuin jatkuva helliminen. Kimo rakastaa vettä ja kahlaamista, eikä aristele uusia asioita ollenkaan. Hevosella on kaikki mahdollisuudet tulevaisuudessa kilparatsuksi, koska suurempia luonneongelmia ei ole, ja kapasiteettia löytyy varmasti kunhan sitä päästään ensin edes etsimään. Vaikka välillä ehkä kaipaisikin läheisyyttä hevoselta, ilman sitäkin oppii elämään ja Sokko palkitsee kärsivällisen ihmisen yrittämällä entistäkin kovemmin.
R
Suku
i. Titanium PB | ii. VIR MVA Ch Targaryen KTK-II, ERJ-I |
iii. Tagorian |
iie. Neptunia | ie. Nymeria ERJ-I |
iei. Smedry XX |
iee. Blue Noon | ||
e. Oldsfell's Savanna | ei. Destructive Compression |
eii. Destroyed |
eie. Compressed Star | ee. Snowflake ERJ-III, KRJ-III |
eei. Shotgun Machine |
eee. Koruna US |
Jälkeläiset
00.00.0000 skp. nimi | i/e:
Päivyri
09.06.2015 | Sokon irtohypytystä (kirjoittaja Sede)
Pääsin hetkeksi irtautumaan paperitöistä, ja päätin käyttää tilaisuuden hyödykseni irtohypyttääkseni Remixin uutta asukasta, Sokkoa. Mustankimo puokkitamma oli kuulemma mukava, vaikka hiukan etäinen. En usko ikinä mitään ennen kuin näen, joten senkin takia valitsin tämänkertaiseksi tutustumisen kohteeksi juuri kyseisen neitokaisen.
Aluksi pidin Sokon liinassa ja kokeilin kaikki askellajit läpi. Tammalla oli alusta asti motivaatio mukana, eikä siitä hirveästi pahaa sanottavaa keksinyt. Kimo kuunteli hyvin ja oli ilo seurata sen energistä etenemistä. Kun molemmat suunnat oli kokeiltu, päästin sen irti ja pääsimme tositoimiin.
Hetken Sokko laukkaili ympyrää toisessa päädyssä ja näytti siltä, kuin se olisi mittaillut kentän aidan korkeutta karkaaminen mielessään, mutta sitten hevonen yllätti positiivisesti ja suuntasi matalaa estekujaa kohti. Kauhean korkeita hyppyjä ei oikein viitsi heti ensimmäiseksi vaatia nuorelta. Kepeästi kuin perhonen Sokko liihotteli, aavistuksen korkeutta liioitellen. Meno näytti hyvältä ja uskaltauduin korottamaan paria estettä.
Tämän hevosen kanssa oli kiva työskennellä. Esteitä sai korotella reippaaseen tahtiin, lopetimme kahdeksankympin tienoilla. Kun loppuverkkailin tamman liinassa, se mulkoili minua ikäänkuin viestittäen, että olisi halunnut jatkaa.
10.06.2015 | Estevalmennus (valmentaja Sede)
Sokko edistyi nopeasti ratsukoulutuksen saralla. Päätin tänään pitää tammalle ja sen ratsastajalle kevyen estevalmennuksen, jossa unohdettaisiin korkeus ja keskityttäisiin enemmän hyviin teihin. Vani ymmärsi hyvin nimikkohevosensa luonnetta ja osasi ratsastaa sitä sen mukaan, joten annoin luvan itsenäiseen alkuverryttelyyn.
Rakensin matalat, ehkä noin nelisenkymmentä senttiä korkeat pystyt pääty-ympyröille, ja keskelle kenttää. Ensimmäinen tehtävä olisi iso ympyräkahdeksikko, pääty-ympyröiden kera. Laukanvaihdot sai tehdä ravin kautta ja heti onnstumisen jälkeen lopetettaisiin. Vani varmisti pari juttua ja nosti sitten laukan. Sokko innostui ja energisesti suuntasi kohti ensimmäistä estettä. Hyppy oli hieno, mutta jo edellisenä päivänä huomattu ongelma toistui taas: liiallinen ilmavaran jättäminen. Pari kertaa Vani myös taisi unohtaa olevansa valmennuksessa ja pelasi aikaa oikomalla.
Muutaman yrityksen jälkeen olin tyytyväinen, vaikka paremminkin olisi voinut mennä. Muokkasin rataa hiukan ja madalsin esteet ristikoiksi. Nyt tehtävänä oli kolmikaarinen kiemuraura esteiden kera. Annoin luvan yrittää ensin ravissa, mutta sen jälkeen täytyisi laukata ja muistaa vaihdot.
Vanilla ei ollut ehkä ihan paras mahdollinen päivä, ja hänen ratsastuksensa ei ollut tavanomaista tasoa. Sokolla oli motivaatiota itsenäiseenkin työskentelyyn, mutta ei se kyllä tiennyt minne mennä, kun selässä keikkuja sitä ei kertonut. Ratsastaja näytti tympääntyneen ja tajusin, ettei hommasta tulisi mitään. Pyysin yhden hypyn ja päästin kaksikon loppuverryttelemään.
Pääsin hetkeksi irtautumaan paperitöistä, ja päätin käyttää tilaisuuden hyödykseni irtohypyttääkseni Remixin uutta asukasta, Sokkoa. Mustankimo puokkitamma oli kuulemma mukava, vaikka hiukan etäinen. En usko ikinä mitään ennen kuin näen, joten senkin takia valitsin tämänkertaiseksi tutustumisen kohteeksi juuri kyseisen neitokaisen.
Aluksi pidin Sokon liinassa ja kokeilin kaikki askellajit läpi. Tammalla oli alusta asti motivaatio mukana, eikä siitä hirveästi pahaa sanottavaa keksinyt. Kimo kuunteli hyvin ja oli ilo seurata sen energistä etenemistä. Kun molemmat suunnat oli kokeiltu, päästin sen irti ja pääsimme tositoimiin.
Hetken Sokko laukkaili ympyrää toisessa päädyssä ja näytti siltä, kuin se olisi mittaillut kentän aidan korkeutta karkaaminen mielessään, mutta sitten hevonen yllätti positiivisesti ja suuntasi matalaa estekujaa kohti. Kauhean korkeita hyppyjä ei oikein viitsi heti ensimmäiseksi vaatia nuorelta. Kepeästi kuin perhonen Sokko liihotteli, aavistuksen korkeutta liioitellen. Meno näytti hyvältä ja uskaltauduin korottamaan paria estettä.
Tämän hevosen kanssa oli kiva työskennellä. Esteitä sai korotella reippaaseen tahtiin, lopetimme kahdeksankympin tienoilla. Kun loppuverkkailin tamman liinassa, se mulkoili minua ikäänkuin viestittäen, että olisi halunnut jatkaa.
10.06.2015 | Estevalmennus (valmentaja Sede)
Sokko edistyi nopeasti ratsukoulutuksen saralla. Päätin tänään pitää tammalle ja sen ratsastajalle kevyen estevalmennuksen, jossa unohdettaisiin korkeus ja keskityttäisiin enemmän hyviin teihin. Vani ymmärsi hyvin nimikkohevosensa luonnetta ja osasi ratsastaa sitä sen mukaan, joten annoin luvan itsenäiseen alkuverryttelyyn.
Rakensin matalat, ehkä noin nelisenkymmentä senttiä korkeat pystyt pääty-ympyröille, ja keskelle kenttää. Ensimmäinen tehtävä olisi iso ympyräkahdeksikko, pääty-ympyröiden kera. Laukanvaihdot sai tehdä ravin kautta ja heti onnstumisen jälkeen lopetettaisiin. Vani varmisti pari juttua ja nosti sitten laukan. Sokko innostui ja energisesti suuntasi kohti ensimmäistä estettä. Hyppy oli hieno, mutta jo edellisenä päivänä huomattu ongelma toistui taas: liiallinen ilmavaran jättäminen. Pari kertaa Vani myös taisi unohtaa olevansa valmennuksessa ja pelasi aikaa oikomalla.
Muutaman yrityksen jälkeen olin tyytyväinen, vaikka paremminkin olisi voinut mennä. Muokkasin rataa hiukan ja madalsin esteet ristikoiksi. Nyt tehtävänä oli kolmikaarinen kiemuraura esteiden kera. Annoin luvan yrittää ensin ravissa, mutta sen jälkeen täytyisi laukata ja muistaa vaihdot.
Vanilla ei ollut ehkä ihan paras mahdollinen päivä, ja hänen ratsastuksensa ei ollut tavanomaista tasoa. Sokolla oli motivaatiota itsenäiseenkin työskentelyyn, mutta ei se kyllä tiennyt minne mennä, kun selässä keikkuja sitä ei kertonut. Ratsastaja näytti tympääntyneen ja tajusin, ettei hommasta tulisi mitään. Pyysin yhden hypyn ja päästin kaksikon loppuverryttelemään.
Kisakalenteri
jaos