Zeta prime
YLA1, KTK-III
virtuaalihevonen | a sim game horse
kuvat © Benny de Ruiter, luvalla!
kuvat © Benny de Ruiter, luvalla!
Nimi: Zeta Prime "Zeta"
Syntymäaika: 12.06.2014 (6v, satunnainen ikääntyminen) Rotu: Suomalainen puoliverinen Sukupuoli: Tamma Säkäkorkeus: 164cm Väri: Ruunikko Koulutustaso: Re 160cm Ko VaA CIC4 Painotus: Este Kasvattaja: VRL-10531 Omistaja: Sede VRL-12382 Edellinen omistaja: Pierre VRL-10531 Rekisterinumero: VH14-031-0623 |
Yleislaatuarvostelu, toukokuun tilaisuus (2015), 37 (19+18) - 33 (21+12) - 17 - 17 - 1 = 105p / YLA1 (AP4)
Hevoskantakirja, kesäkuun tilaisuus (2015), 16 + 19 + 17 + 16 = 68 p. KTK-III
Hevoskantakirja, kesäkuun tilaisuus (2015), 16 + 19 + 17 + 16 = 68 p. KTK-III
Tällaisia hevosia ei tipahtele taivaasta, ja vaikka tippuisi, ei niitä välttämättä myytäisi. Minulla oli tuuria matkassa, kun näin ilmoituksen myyntihevosista, ja iskin silmäni Zetaan. Itse asiassa aika moni saman tallin asukeista kiinnosti minua, mutta jotenkin juuri tämä neitokainen päätyi lopulta omistukseeni. Hyvä hankinta se oli, tällä hetkellä Remixin tärkein siitostamma ja varsonut monta kertaa. Kilpailutuloksia oli jo vanhasta kodista riittävästi, mutta en ihmettele, vaikka sattuisimmekin vielä koettamaan onneamme vaikka koulupuolella joskus!
Tamman suku on mielenkiintoinen. Baijerin- ja westfaleninhevosia! Suurin osa on kilpaillut esteillä tai kenttää, mutta yksi asia niitä yhdistää: menestys. Lähes kaikki Zetan suvusta, jotka ovat joskus nähneet kilpailuja, ovat myös sijoittuneet usein. Hyvä kilparatsu tarvitsee hyvän suvun, ja tällä ruunikolla sellainen löytyy. Muutkin eväät huipulle ovat kasassa: sopiva temperamentti, rakenne ja ennenkaikkea ihmiset. Zetan edellinen omistaja, ja samalla myös kasvattaja on tehnyt tämän neidin kanssa todella suuren työn, josta hän on ansainnut kiitoksen!
Tamman suku on mielenkiintoinen. Baijerin- ja westfaleninhevosia! Suurin osa on kilpaillut esteillä tai kenttää, mutta yksi asia niitä yhdistää: menestys. Lähes kaikki Zetan suvusta, jotka ovat joskus nähneet kilpailuja, ovat myös sijoittuneet usein. Hyvä kilparatsu tarvitsee hyvän suvun, ja tällä ruunikolla sellainen löytyy. Muutkin eväät huipulle ovat kasassa: sopiva temperamentti, rakenne ja ennenkaikkea ihmiset. Zetan edellinen omistaja, ja samalla myös kasvattaja on tehnyt tämän neidin kanssa todella suuren työn, josta hän on ansainnut kiitoksen!
Zeta on nirppanokkainen pikkuneiti, joka tuntee hyvin oman arvonsa ja käyttäytyy sen mukaan. Esteratsuna hienon uran tehnyt puoliveritamma nauttii esiintymisestä ja machoilee välillä melkein orimaisesti. Zeta on jäänyt hyvin työntekijöiden mieleen vaihtelevuudestaan; hyvinä päivinä se on lähes enkelimäinen, mutta kiukkuisena ruunikko on pahemman luokan pirulainen. Pahaa Zeta ei tee, mutta se on hyvä pelkässä pelottelussa ja saa kokeneemmankin käsittelijän varpeilleen.
Sädekehäänsä Zeta kiillottaa silloin tällöin höpsöilemällä epäkuninkaallisesti. Yleensä näin tapahtuu kuitenkin vain niinä harvoina päivinä, milloin talli on hiljainen eikä kukaan muu ole katsomassa, kuin Zetan luottamuksen ansainnut henkilö. Tällaisia ihmisiä on vain muutama, mutta heitä kunnioitetaan. Onhan se nyt aikamoinen suoritus pärjätä tämän diivan kanssa myös inhottavina päivinä!
Hoitaessa Zetan kanssa saa olla valppaana. Hevonen tykkää olla puhdas ja ei paljoa oikuttele, mutta kovakourainen käsittely saa sen vilauttelemaan hampaita. Pehmeät otteet ja tarpeeksi jämäkkä asenne riittävät pitkälle. Kavioden kanssa ei ole suurempia ongelmia, kunhan hommassa ei kestä liian kauan.
Varusteltaessa Zeta ei kyllä nöyristele. Satulan saa selkään, mutta vyön kiristämisessä on haasteensa. Helpoimmalla pääsee, kun joku pitää äkeähkön tamman riimusta kiinni ja toinen yrittää saada soljet kiinni. Pullistelussa melko hyväksi kehittynyt tamma aiheuttaa välillä harmaita hiuksia huonolla tavallaan, ja kentälläkin saa tehdä töitä että vyö on tarpeeksi tiukalla.
Suitsiessa Zeta lopettaa näykkimisen ja nipistää suunsa tiukasti kiinni. Houkuttelukaan ei aina auta. Onneksi kotona voi käyttää kuolaimettomia suitsia, ja kisapaikalla ei auta muu kuin varata tähän toimenpiteeseen tarpeeksi aikaa.
Zeta on erittäin kehuttu ratsastettavuutensa tähden. Se ei ole liian helppo, vaan tarjoaa sopivasti haastetta sellaista kaipaavalle. Puoliverinen on reipas ja kuuntelee hyvin ratsastajaansa, ja mitä enemmän osaa, sitä paremmin ratsukin kulkee alla. Ruunikolla on upeat askeleet ja neiti on siksi hyvä myös koulupuolella. Välillä se kuitenkin haluaa näyttää osaamistaan oman mielensä mukaan, ja silloin ylimääräiset takajaloilla seisomiset sekä piruetit saattavat yllättää ja jopa ärsyttääkin.
Esteillä Zetaa saa alkaa pidätellä kunnolla. Se kuumuu ja saattaa kaahottaa turhankin nopeasti. Erityisesti pienillä esteillä tamma liioittelee hyppyjä. Ruunikko on hyvä arvioimaan etäisyyksiä, ja sillä on hyvä hyppytyyli. Zeta ei yhtään pidä ratsastajista, jotka eivät mukaudu hyppyihin, ja saattaa osoittaa mieltään tällaisia tapauksia kohtaan pukittamalla. Tämän hevosen mielenosoitukset eivät ole pahimmasta päästä, mutta ainakin kisasuorituksessa ne raivostuttavat toisinaan.
luonne © omistaja
Sädekehäänsä Zeta kiillottaa silloin tällöin höpsöilemällä epäkuninkaallisesti. Yleensä näin tapahtuu kuitenkin vain niinä harvoina päivinä, milloin talli on hiljainen eikä kukaan muu ole katsomassa, kuin Zetan luottamuksen ansainnut henkilö. Tällaisia ihmisiä on vain muutama, mutta heitä kunnioitetaan. Onhan se nyt aikamoinen suoritus pärjätä tämän diivan kanssa myös inhottavina päivinä!
Hoitaessa Zetan kanssa saa olla valppaana. Hevonen tykkää olla puhdas ja ei paljoa oikuttele, mutta kovakourainen käsittely saa sen vilauttelemaan hampaita. Pehmeät otteet ja tarpeeksi jämäkkä asenne riittävät pitkälle. Kavioden kanssa ei ole suurempia ongelmia, kunhan hommassa ei kestä liian kauan.
Varusteltaessa Zeta ei kyllä nöyristele. Satulan saa selkään, mutta vyön kiristämisessä on haasteensa. Helpoimmalla pääsee, kun joku pitää äkeähkön tamman riimusta kiinni ja toinen yrittää saada soljet kiinni. Pullistelussa melko hyväksi kehittynyt tamma aiheuttaa välillä harmaita hiuksia huonolla tavallaan, ja kentälläkin saa tehdä töitä että vyö on tarpeeksi tiukalla.
Suitsiessa Zeta lopettaa näykkimisen ja nipistää suunsa tiukasti kiinni. Houkuttelukaan ei aina auta. Onneksi kotona voi käyttää kuolaimettomia suitsia, ja kisapaikalla ei auta muu kuin varata tähän toimenpiteeseen tarpeeksi aikaa.
Zeta on erittäin kehuttu ratsastettavuutensa tähden. Se ei ole liian helppo, vaan tarjoaa sopivasti haastetta sellaista kaipaavalle. Puoliverinen on reipas ja kuuntelee hyvin ratsastajaansa, ja mitä enemmän osaa, sitä paremmin ratsukin kulkee alla. Ruunikolla on upeat askeleet ja neiti on siksi hyvä myös koulupuolella. Välillä se kuitenkin haluaa näyttää osaamistaan oman mielensä mukaan, ja silloin ylimääräiset takajaloilla seisomiset sekä piruetit saattavat yllättää ja jopa ärsyttääkin.
Esteillä Zetaa saa alkaa pidätellä kunnolla. Se kuumuu ja saattaa kaahottaa turhankin nopeasti. Erityisesti pienillä esteillä tamma liioittelee hyppyjä. Ruunikko on hyvä arvioimaan etäisyyksiä, ja sillä on hyvä hyppytyyli. Zeta ei yhtään pidä ratsastajista, jotka eivät mukaudu hyppyihin, ja saattaa osoittaa mieltään tällaisia tapauksia kohtaan pukittamalla. Tämän hevosen mielenosoitukset eivät ole pahimmasta päästä, mutta ainakin kisasuorituksessa ne raivostuttavat toisinaan.
luonne © omistaja
Suku
1-polvinen
i. Pantenonix KTK-II, ERJ-I |
ii. Pachytos | iii. Pecoso |
iie. Zalinka | ie. Disamil | iei. Domingo |
iee. Cherish | ||
e. Eurydike II KTK-II |
ei. Everou | eii. Exmel |
eie. Andale | ee. Eurydike | eei. Edgar |
eee. Bicoutte |
ii. Pachytos, westfaleninhevonen, ori, tummanruunikko, 165cm
Energinen ja kuumuva tapaus Pachytos on lähtöisin Saksasta, ja sen jälkeläisistä moni on menestynyt isoilla esteradoilla. Tietynlaisen käsittelijän kanssa mukava estehevonen, jolla on hyvät liikkeet. Ori on vaihtanut omistajaa useaan otteeseen, ja asuu tällä hetkellä kasvattajansa luona.
iii. Pecoso, westfaleninhevonen, ori, punaruunikko, 167cm
Tulensävyinen Pecoso on Saksan puolella suosittu siitosori, hiukan huonommasta kisaurasta huolimatta. Hyvästä hyppytekniikasta huolimatta hevonen sijoittui aina viimeisten joukkoon, koska vauhtia ruunikolta ei kamalasti löydy. Pecoso on kantakirjattu ykköspalkinnolla, ja se on niittänyt paljon näyttelymenestystä loistavalla rakenteellaan.
iie. Zalinka, westfaleninhevonen, tamma, tummanrautias, 164cm
Erittäin hyväluonteinen Zalinka tulee menestyneestä suvusta, mutta ei itse koskaan ole ollut kovin innostunut kisahevonen. Raudikko on kuitenkin startannut muutamaan otteeseen, ja napannut sijoituksiakin. Pääasiassa siitostammana toiminut neitokainen on varsonut useita ystävällisiä ja pelottomia jälkeläisiä. Monet ovat menestyneet hyvin rataesteillä, myös vaativissa luokissa.
ie. Disamil, westfaleninhevonen, tamma, punarautias, 163cm
Disamil on jo edesmennyt, mutta aiemmin erittäin loistava kilpahevonen. Kenttäratsastuksessa upeasti CIC3- ja CIC4-tasolla menestynyt tamma omasi hienot liikkeet ja hyvän hyppytekniikan. Mukava, mutta välillä omapäinen neitokainen lopetettiin 17-vuotiaana, syynä hankala varsominen.
iei. Domingo, westfaleninhevonen, ori, vaaleanpunarautias, 166cm
Kenttäratsastuksessa mainetta niittänyt Domingo on kertaikaikkiaan upea tapaus. Sillä on iso läjä sijoituksia, osa myös rataesteiden puolelta. Rakenteeltaan ori on vähän niin ja näin, muttei se ole tuottanut ongelmia kisoissa. Erittäin paljon jälkeläisiä jättänyt rautias ei ehkä menestynyt näyttelyissä, mutta se oli silti suosittu jalostushevonen.
iee. Cherish, westfaleninhevonen, tamma, mustankimo, 163cm
Malttamaton, hyppäämisestä nauttiva Cherish kisaa kahdessa lajissa sekaisin, eikä tämän takia ole vielä paljoa menestynyt. Monipuolinen tamma on varsonut jo viisi varsaa, ja se kiinnostaa kasvattajia. Cherish on selväjärkinen, ja omaa hyvän hyppytyylin. Välillä hiukan liiankin innokas hevonen saattaa lähestyä välillä huonosti, ja suurin osa hylkäyksistä johtuukin siitä.
ei. Everou, baijerinhevonen, ori, tummanrautias, 163cm
Everou on melko nuori hevonen, joka on kilpaillut esteillä kohtalaisella menestyksellä. Tulevaisuudessa siltä odotetaan paljon meriittejä ja menestystä. Ori on oikea villivarsa, jolta löytyy energiaa vaikka millä mitalla. Sen kanssa on kuitenkin mahdollista pärjätä oikealla asenteella, ja itse asiassa se osaa olla ihan mukavakin välillä. Everou pyrkii kantakirjaan jossain vaiheessa, ja sillä on jo paljolti hyvää näyttelymenestystä takana. Everou on viettänyt koko lyhyen elämänsä Saksassa, kasvattajallaan.
ee. Eurydike, baijerinhevonen, tamma, ruunikko, 166cm
Ruunikko neitokainen Eurydike on hyvin ailahtelevainen luonteeltaan. Yleensä se on kuitenkin enemmän vikuroivalla mielellä, mutta ei vielä ole aiheuttanut pahaa vahinkoa. Tamma on hyvä kenttäratsu, ja se on kerännyt sijoituksia paljon myös ulkomailta. Tällä hetkellä Eurydike asuu syntymämaassaan Saksassa, mutta se on ehtinyt olla muutaman kuukauden myös Iso-Britanniassa.
eii. Exmel, baijerinhevonen, ori, tummanrautias, 166cm
Reipas kenttäratsu Exmel tunnetaan hyvin rohkeasta luonteestaan. Vaikka isolle maastoesteelle lähestyminen epäonnistuisi pahemman kerran, ori hyppää pelotta. Erittäin potentiaalinen, ja kaiken päälle hyvän käyttäytymisen hallitseva raudikko on monipuolinen hevonen, ja osaa hyvin myös koulupuolen asioita. Lennokkaat, isot liikkeet omaava Exmel on haluttu jalostuhevonen, mutta se on astunut tähän mennessä vielä melko vähän tammoja. Tämä ori on hyvärakenteinen, ja sillä on taitoja moneen ratsastuksen lajiin.
eie. Andale, baijerinhevonen, tamma, vaaleanrautias, 162cm
Andale on sympaattinen, leppoisa tamma, joka pehmeästä luonteestaan huolimatta on hyvä kilpahevonen esteillä. Vaikka kaikkein korkeimmat luokat jäävät väliin, noin 130cm sujuu loistavasti ja hyvällä tekniikalla. Ratsastaessa Andalea saa hiukan patistella alkuun, mutta herättelyn jälkeen hevonen toimii hyvin. Andale on varsonut kaksi varsaa, jotka molemmat kilpailevat esteillä. Tamma asuu tällä hetkellä Tanskassa, mutta on syntynyt Saksassa.
eei. Edgar, baijerinhevonen, ori, musta, 164cm
Vahva ja periksiantamaton Edgar on menestynyt lähes kaikessa, mitä se on tehnyt. Koulupuolella sillä on kokemusta paljon ulkomailta, mutta varsinkin kenttäratsastus ja rataesteet ovat orin juttu. Se on peloton ja käy vaikka millaisia erikois- ja maastoesteitä päin kuin ne olisivat vain ilmaa. Edgarilla on hyvä ja vahva luusto, eikä edes pahempi rasitus ole aiheuttanut sille ongelmia. Ori kilpailee nykyään jo melko harvakseltaan, ja toimii enemmänkin siitoskäytössä.
eee. Bicoutte, baijerinhevonen, tamma, tummanpunaruunikko, 167cm
Bicoutte oli oikea känkkäränkkätamma, jolla oli paljon sisua. Se jaksoi aina pistää hanttiin aasimaisesti, ja yleensä ihminen oli se joka luovutti. Tamma oli kuitenkin pohjimmiltaan ystävällinen, mutta näytti sen puolensa vain harvoille. Bicoutte oli hyvä esteratsu, ja se astutettiin vain kerran. Tulevaisuuteen sille suunniteltiin isompi lauma jälkeläisiä, mutta ikävä kyllä hevonen kuoli kaaduttuaan esteellä pahasti.
Energinen ja kuumuva tapaus Pachytos on lähtöisin Saksasta, ja sen jälkeläisistä moni on menestynyt isoilla esteradoilla. Tietynlaisen käsittelijän kanssa mukava estehevonen, jolla on hyvät liikkeet. Ori on vaihtanut omistajaa useaan otteeseen, ja asuu tällä hetkellä kasvattajansa luona.
iii. Pecoso, westfaleninhevonen, ori, punaruunikko, 167cm
Tulensävyinen Pecoso on Saksan puolella suosittu siitosori, hiukan huonommasta kisaurasta huolimatta. Hyvästä hyppytekniikasta huolimatta hevonen sijoittui aina viimeisten joukkoon, koska vauhtia ruunikolta ei kamalasti löydy. Pecoso on kantakirjattu ykköspalkinnolla, ja se on niittänyt paljon näyttelymenestystä loistavalla rakenteellaan.
iie. Zalinka, westfaleninhevonen, tamma, tummanrautias, 164cm
Erittäin hyväluonteinen Zalinka tulee menestyneestä suvusta, mutta ei itse koskaan ole ollut kovin innostunut kisahevonen. Raudikko on kuitenkin startannut muutamaan otteeseen, ja napannut sijoituksiakin. Pääasiassa siitostammana toiminut neitokainen on varsonut useita ystävällisiä ja pelottomia jälkeläisiä. Monet ovat menestyneet hyvin rataesteillä, myös vaativissa luokissa.
ie. Disamil, westfaleninhevonen, tamma, punarautias, 163cm
Disamil on jo edesmennyt, mutta aiemmin erittäin loistava kilpahevonen. Kenttäratsastuksessa upeasti CIC3- ja CIC4-tasolla menestynyt tamma omasi hienot liikkeet ja hyvän hyppytekniikan. Mukava, mutta välillä omapäinen neitokainen lopetettiin 17-vuotiaana, syynä hankala varsominen.
iei. Domingo, westfaleninhevonen, ori, vaaleanpunarautias, 166cm
Kenttäratsastuksessa mainetta niittänyt Domingo on kertaikaikkiaan upea tapaus. Sillä on iso läjä sijoituksia, osa myös rataesteiden puolelta. Rakenteeltaan ori on vähän niin ja näin, muttei se ole tuottanut ongelmia kisoissa. Erittäin paljon jälkeläisiä jättänyt rautias ei ehkä menestynyt näyttelyissä, mutta se oli silti suosittu jalostushevonen.
iee. Cherish, westfaleninhevonen, tamma, mustankimo, 163cm
Malttamaton, hyppäämisestä nauttiva Cherish kisaa kahdessa lajissa sekaisin, eikä tämän takia ole vielä paljoa menestynyt. Monipuolinen tamma on varsonut jo viisi varsaa, ja se kiinnostaa kasvattajia. Cherish on selväjärkinen, ja omaa hyvän hyppytyylin. Välillä hiukan liiankin innokas hevonen saattaa lähestyä välillä huonosti, ja suurin osa hylkäyksistä johtuukin siitä.
ei. Everou, baijerinhevonen, ori, tummanrautias, 163cm
Everou on melko nuori hevonen, joka on kilpaillut esteillä kohtalaisella menestyksellä. Tulevaisuudessa siltä odotetaan paljon meriittejä ja menestystä. Ori on oikea villivarsa, jolta löytyy energiaa vaikka millä mitalla. Sen kanssa on kuitenkin mahdollista pärjätä oikealla asenteella, ja itse asiassa se osaa olla ihan mukavakin välillä. Everou pyrkii kantakirjaan jossain vaiheessa, ja sillä on jo paljolti hyvää näyttelymenestystä takana. Everou on viettänyt koko lyhyen elämänsä Saksassa, kasvattajallaan.
ee. Eurydike, baijerinhevonen, tamma, ruunikko, 166cm
Ruunikko neitokainen Eurydike on hyvin ailahtelevainen luonteeltaan. Yleensä se on kuitenkin enemmän vikuroivalla mielellä, mutta ei vielä ole aiheuttanut pahaa vahinkoa. Tamma on hyvä kenttäratsu, ja se on kerännyt sijoituksia paljon myös ulkomailta. Tällä hetkellä Eurydike asuu syntymämaassaan Saksassa, mutta se on ehtinyt olla muutaman kuukauden myös Iso-Britanniassa.
eii. Exmel, baijerinhevonen, ori, tummanrautias, 166cm
Reipas kenttäratsu Exmel tunnetaan hyvin rohkeasta luonteestaan. Vaikka isolle maastoesteelle lähestyminen epäonnistuisi pahemman kerran, ori hyppää pelotta. Erittäin potentiaalinen, ja kaiken päälle hyvän käyttäytymisen hallitseva raudikko on monipuolinen hevonen, ja osaa hyvin myös koulupuolen asioita. Lennokkaat, isot liikkeet omaava Exmel on haluttu jalostuhevonen, mutta se on astunut tähän mennessä vielä melko vähän tammoja. Tämä ori on hyvärakenteinen, ja sillä on taitoja moneen ratsastuksen lajiin.
eie. Andale, baijerinhevonen, tamma, vaaleanrautias, 162cm
Andale on sympaattinen, leppoisa tamma, joka pehmeästä luonteestaan huolimatta on hyvä kilpahevonen esteillä. Vaikka kaikkein korkeimmat luokat jäävät väliin, noin 130cm sujuu loistavasti ja hyvällä tekniikalla. Ratsastaessa Andalea saa hiukan patistella alkuun, mutta herättelyn jälkeen hevonen toimii hyvin. Andale on varsonut kaksi varsaa, jotka molemmat kilpailevat esteillä. Tamma asuu tällä hetkellä Tanskassa, mutta on syntynyt Saksassa.
eei. Edgar, baijerinhevonen, ori, musta, 164cm
Vahva ja periksiantamaton Edgar on menestynyt lähes kaikessa, mitä se on tehnyt. Koulupuolella sillä on kokemusta paljon ulkomailta, mutta varsinkin kenttäratsastus ja rataesteet ovat orin juttu. Se on peloton ja käy vaikka millaisia erikois- ja maastoesteitä päin kuin ne olisivat vain ilmaa. Edgarilla on hyvä ja vahva luusto, eikä edes pahempi rasitus ole aiheuttanut sille ongelmia. Ori kilpailee nykyään jo melko harvakseltaan, ja toimii enemmänkin siitoskäytössä.
eee. Bicoutte, baijerinhevonen, tamma, tummanpunaruunikko, 167cm
Bicoutte oli oikea känkkäränkkätamma, jolla oli paljon sisua. Se jaksoi aina pistää hanttiin aasimaisesti, ja yleensä ihminen oli se joka luovutti. Tamma oli kuitenkin pohjimmiltaan ystävällinen, mutta näytti sen puolensa vain harvoille. Bicoutte oli hyvä esteratsu, ja se astutettiin vain kerran. Tulevaisuuteen sille suunniteltiin isompi lauma jälkeläisiä, mutta ikävä kyllä hevonen kuoli kaaduttuaan esteellä pahasti.
Jälkeläiset
05.02.2015 fwb-t. Remix Melike EV-I | I: Supremé Mint
03.04.2015 fwb-t. Remix Terracia | I: Terranova AR
27.04.2015 fwb-o. Remix Swish-Bang-Boing / I: Remix Acorde
27.04.2015 fwb-t. Remix Zepelina / I: Remix Acorde
03.04.2015 fwb-t. Remix Terracia | I: Terranova AR
27.04.2015 fwb-o. Remix Swish-Bang-Boing / I: Remix Acorde
27.04.2015 fwb-t. Remix Zepelina / I: Remix Acorde
Päivyri
11.04.2015 | Estevalmennus, valmentajana Sede
Zeta askelsi levottomasti kentän nurkalla. Tamman vakioratsastaja Aava toppuutteli hosuvaa ratsuaan. Korotin radan esteitä, aamulla treenatut nuoret hevoset hyppäsivät alle metriä. Aava halusi kuitenkin mennä tammalla melko isoa rataa. Zeta kävi kilpailuissa enää harvakseltaan, ja ratsuttaja haikaili selkeästi isoja esteitä ja jännitystä.
Kun vihdoin ja viimein olin valmis, pyysin ratsastajaa ensin kokeilemaan yhtä matalahkoa pystyä lävistäjällä. Sinänsä helppo homma, mutta tuossa hevosessa oli pitelemistä! Ruunikko kaahotti pää ylhäällä kohti estettä, ja hyppäsi todella kaukaa. Tuttuun tapaan se liioitteli korkeutta ja Aavan oli hankala päästä mukaan olettamaansa korkeampaan liikkeeseen. Alastulo töksähti hiukan ikävän näköisesti, ja Zeta tuntui hermostuvan. Se teki pienen pukin ja hyppäsi sitten sivulle. Olin varma, että Aava kiroili hiljaa itsekseen, mutta en antanut sen häiritä.
Seuraava yritys ei mennyt yhtään sen paremmin. Tällä kertaa Zeta oli hallinnassa, mutta Aava esti sitä hyppäämästä kauempaa ja ajoi sen ihan esteen juureen. Ylimmät puomit kolisivat alas.
Sillä välin kun korjasin estettä, Aava kokeili okseria. Se ei olisi kuitenkaan kannattanut, sillä hevonen tuntui tympääntyneen ennätysajassa, ja kieltäytyi. Ratsastaja lensi yli esteen tummanruskeat hiukset hulmuten. Ei häntä kuitenkaan sattunut, sillä hyvin nopsaan nainen oli jo takaisin ylhäällä.
Ratanakaan homma ei sujunut. Aava taisi tippua useampaakin otteeseen, ja Zeta käyttäytyi todella oudosti. Ei se normaalisti tällainen ole, mutta tammalle taisi osua huono päivä. Kun aika venyi ja venyi, eikä onnistumisia oikein tullut, päätin käskeä ratsukon talliin heti, kun he onnistuivat menemään esteen yli ilman, että kaikki puomit putosivat.
12.04.2015 | Hevosen näkökulma (kirjoittaja Sede)
Pureskelin aamuheiniäni hitaasti ja nautiskelin ruoastani, kun kukaan ei vielä ollut tullut hääräilemään kimppuuni. On tympeää, kun ihmisillä kestää niin kauan saada minut sopivan puhtaaksi, ja ne kovat suat kutittavat, välillä jopa sattuvat! Onneksi minulla on suurimmaksi osaksi vain pehmeitä harjoja, mutta siitä huolimatta!
Leppoisaa rauhaa ei kuitenkaan kauan kestänyt. Tilan päätyyppi, jota kaikki nöyristelevät häiritsevän paljon (eihän ihmisillä pitäisi olla hierarkiaa?), tuli luokseni ja puheli minulle jotain. Äänensävy oli ystävällinen, mutta välillä hän vaikutti moittivalta. Vihjailiko ihminen minulle jotain käytöksestäni, enkö minä muka kelpaa, vaikka olen hyppinyt melkein itseni kokoisia esteitä miellyttääkseni?
Tyypillä oli pokkaa varustella minut ja lähteä kentälle kanssani. En nähnyt esteitä, toivottavasti emme vain ravaisi ympäri kenttää. Pettymys oli suunnaton, kun jo pelkät alkukäynnit pitkin ohjin kestivät ikuisuuden. Yritin herätellä ratsastajaani sivuloikilla, mutta hän vain käski minut takaisin uralle ja jatkoimme tympeää kehän kiertämistä.
Vasta hyvin, hyvin pitkän ajan kuluttua alkoi tapahtua. Ohjat kiristyivät ja tunsin pohkeet kyljissäni. Ilmeisesti selässä heiluva ihminen yritti koota minua, mutta en aluksi jaksanut kiinnittää siihen huomiota. Kun hän pari kertaa komensi minua napakammin, suostuin kulkemaan sinne minne hän halusi, mutta en vielä pistänyt parastani. Miksi tehdä töitä turhaan, jos sellaista ei edes oikein vaadita?
Ei se ratsastaja tuntunut osaavan oikein mitään. Okei, kyllä välillä hän sai minut kulkemaan muodossa ja innosti minut tekemään ihan nättejä laukanvaihtoja ja taivutuksia. Itse olisin kuitenkin kaivannut enemmän haasteita!
13.04.2015 | Missä ovat Remixin korput? (kirjoittaja Sede)
Minulla oli salaisessa varastossa iso kasa korppuja, joita sitten syötin suosikkihevosilleni illan hämärissä, kun tallin ovet olivat jo lähes kaikki yhtä lukuunottamatta lukossa. Varjelin näitä herkkuja kaikilta, ne olivat väkirehukaukaloiden takana olevassa pienessä, nuhjuisessa pussissa. Tänään päätin suoda yhden aarteista Zeta Primelle. Sen varsa Remix Melike oli saanut estevarsojen laatuarvostelussa ykköspalkinnon, ja olin ylpeä niin hevosta kuin vanhemmistaankin. Koska ori ei ollut omani, tyydyin lähettämään kuvitteellisen sokerin sille.
Ensimmäinen epäilyttävä asia oli se, kun pussi oli jostain syystä lattialla, kaikkien nähtävillä. Lattia oli mudan ja kuivikkeiden peitossa. Mitä vattua oli tapahtunut?
Tutkin huonetta. Ei siellä muuta erikoista ollut, mutta likaa löytyi yllättävistä paikoista. Muut tavarat olivat paikoillaan, ainoastaan korppusäkki vaikutti vaihtaneen paikkaa. Huoneessa oli ovi loimien kuivatuspaikalle, ja päätin käydä tarkistamassa sieltäkin tilanteen.
Kadun ikuisesti sitä, kun työnsin narisevan oven pois tieltä ja vilkaisin loimien keskelle. Siellä Zeta hyvin tyytyväisenä tiputteli vilttejä telineistä. Korpunmuruset suun ympärillä paljastivat herkkuvarkaan, mutta miten tamma oli päässyt tekemään vahinkoa? Ruunikko mulkaisi minua, yksi loimista oli tippunut sen pään päälle ja hevonen näytti lähes säälittävältä. Huokaisten käännyin ympäri ja lähdin kuulustelemaan työntekijöitä. Eikö kukaan muka ollut nähnyt?
14.04.2015 | Erehdys (kirjoittaja Sede)
Zeta oli viime aikoina käyttäytynyt todella poikkeavasti. Ensin se pudotteli ratsastajia, sitten karkasi. Tamma jopa näyttää hiukan erilaiselta, ja se huoletti minua. Kutsuin eläinlääkärin käymään tarkistamassa hevosen voinnin, tämä ei vain voinut jatkua näin. Kohta joutuisin etsimään hevoselle uuden ratsuttajan, kun entiseltä murtui ranne. Zeta oli kieltäytynyt samalle esteelle useaan kertaan, tuolloin se oli jo menossa kunnes tuli toisiin ajatuksiin. Toiveikas Aava ei ehtinyt ottaa harjasta tai mistään kiinni ja lennähti alas.
Helpotuksen tunne oli valtava, kun tutunnäköinen auto vihdoin parkkeerasi tallin eteen. Eläinlääkäri käveli luokseni, ja lyhyen sananvaihdon jälkeen siirryimme vihdoin Zetan luo. Tutkimus oli lyhyt ja hoitokeinokin melko yksinkertainen.
"Hevosella on vähän kipeä selkä" lääkäri mutisi ja selitti sitten, mitä tehdä.
Fiksu tyyppi se eläinlääkäri, kun patisti minut tarkistamaan varusteiden sopivuus. Tamman koulusatula oli ihan okei, mutta estesatula tuntui kutistuneen pari kokoa. Kysyessäni asiaa tallimestarilta, hän kertoi saaneensa valituksia kun toisen hevosen satula oli liian iso.
Vaikea arvata, mitä oli käynyt? Inhimillinen erehdys, satulat olivat vaihtaneet paikkaa ja hevoset kiukuttelivat siksi. Onneksi asia saatiin korjattua, Zetakin vaikutti heti ystävällisemmältä kun ei joutunut käyttämään liian pieniä varusteita.
15.04.2015 | Estevalmennus, valmentajana Sede
Aava uskaltautui taas Zetan selkään, kun sai tietää että tamman oma satula saatiin takaisin käyttöön. Ruunikko ravasi säyseästi ja Aava sai sen verryteltyä hetkessä. Kehuin ratsastajaa hänen huomaamattomasta apujenkäytöstä, tyyppi voisi luoda uraa myös koulupuolella!
Tämänpäiväiseen rataan kuului vain pari estettä. Laitoin ne noin metrin korkeuteen, ja parin onnistuneen kokeiluhypyn jälkeen annoin Aavan valita itse, miten hän rataa hyppäsi. Ensimmäisellä kerralla en ollut edes varma, miten ratsukolla meni. Zeta kulki ihan minne sattui, ja koska ratsastaja ei ollut kertonut suunnitelmaansa, oli vähän paha sanoa menikö esimerkiksi järjestys oikein. Muutaman huomautuksen annoin kuitenkin liian tiukoista teistä.
Seuraavaksi pyysin Aavaa keskittymään vain kolmeen esteeseen kentän toisella puoliskolla, ja kerroin hänelle missä järjestyksessä ne piti hypätä. Tiet olivat vapaavalintaiset, kunhan ne olisivat sopivan pituiset. Zeta tuntui olevan innokkaana, ja Aava sai pidätellä ratsuaan reippaalla kädellä.
Ensimmäinen suoritus oli aika hyvä, pudotuksia ei tullut. Yhdellä esteellä Zetan toinen etujalka ei ollut ihan liikkeessä mukana ja hipoi puomeja, mutta kuin ihmeen kautta kannattimet eivät pettäneet. Kehuin onnistumista ja annoin luvan loppuverryttelyyn. Hyvä lopetella onnistumiseen, kun sellainen tuli!
16.04.2015 | Estevalmennus, valmentajana Sede
Tänään Zetalle tuli vieras ratsastaja. Hän oli 14-vuotias Oona, kuulemani mukaan tytöllä ei kauheasti ollut hyppykokemusta, mutta oppi nopeasti. Mielestäni hänelle olisi sopinut myös joku muu hevonen, mutta en kehdannut pistää hanttiin kun Oona toivoi silmäterääni kokeiltavaksi. Pyysin tallimestaria rakentamaan helpon perusradan, jollaista hän itsekin hyppi aloittelijana.
Kun punahiuksinen nuori tuli paikalle, Zeta oli jo valmiina, eikä Oonan tarvinnut kuin taluttaa se kentälle. Alkukäyntien aikana selitin ruunikon tavoista ja varoitin sen innokkuudesta. Tyttö vain nyökytteli innoissaan ja vannoi, että pärjäisi hyvin. Vakuudeksi hän kysyi vielä Zetalta varmistuksen. Puoliverinen vain viskaisi päätään ja pärskähti.
Tallimestarin rakentama rata oli todella helppo ja esteet matalia. Koska ratsastaja oli minulle kuitenkin tuntematon, pyysin häntä hyppäämään kokeeksi lähes kavalettitasoisen pikkupystyn. Tyttö myötäytyi hyppyyn hyvin, ehkä alastulo ei ollut paras mahdollinen mutta kohtuullinen kuitenkin. Koska isompia ongelmia esimerkiksi tasapainon kanssa ei ollut, uskaltauduin neuvomaan Oonalle radan ja hyvät tiet.
Ensimmäisella kerralla tuli useampi pudotus, mutta toinen yritys oli jo huomattavasti parempi. Ongelmia kuitenkin oli kuumuneen tamman kanssa, ja pari kertaa Zeta lähti hallinnasta. Koko homma näytti vain kaahottamiselta, jossa yritettiin osua esteeseen. Pyysin ratsukkoa pysähtymään hetkeksi ennen jatkoa.
Päätin jättää radan sikseen ja näytin ratsastajalle pari estettä, mitä hän saisi hyppiä vapaasti ennen loppuverryttelyä. Oona tuntui olevan vähän turhankin innokas ja sain toppuutella häntä, ettei Zeta olisi ihan puolikuollut lopussa. Hiukan vastentahtoisesti punapää lopulta hidasti ratsunsa raviin ja sitten käyntiin.
17.04.2015 | Maastakäsittelyä (kirjoittaja Sede)
Innostuin tänään kokeilemaan Zetan kanssa touhuilua maasta käsin. Minulla ei kyllä suurempaa suunnitelmaa asian suhteen ollut, mutta varmasti improvisoimalla pääsisi pitkälle! Aluksi vain annoin ruunikon laukkailla vapaasti ja suunnittelin sitten itse tekemistä. Tamma pukitteli riemuissaan, ja näytti paljon iloisemmalta kuin pitkään aikaan!
Pienen hetken päästä otin hevosen kiinni pitkään liinaan ja lähdin taluttamaan sitä uraa pitkin. Kokeilin pysähdyksiä pari kertaa, ja joka kerralla tulos parani. Ensin Zeta meinasi jatkaa matkaa minusta huolimatta, mutta monen monituisen pysähdyksen jälkeen asia alkoi luonnistua.
Pienen tauon jälkeen pyysin Zetaa ravaamaan ympyrälle, ja kokeilin molempiin suuntiin pysäyttämistä ja siirtymisiä ääniavuilla. Ääni käheänä yritin kertoa tammalle, mitä sen piti tehdä, mutta lopulta suustani ei kuulunut pihaustakaan. Pettyneenä keskeytykseen pysäytin Zetan ja nopean loppukävelyn jälkeen lähdin viemään sitä talliin. Huono tuuri!
18.07.2015 | Estevalmennus, valmentajana Sede
Tänään päätin valmentaa Zetaa jälleen kerran uuden henkilön kanssa. Nyt valikoin tamman "uhriksi" tallimestarin Danielin, joka ei itse asiassa pitkän työuransa aikana vielä kertaakaan ollut käynyt kyseisen ruunikon selässä. Aikamoinen ihme, Zeta on tulostaan asti aina ollut todella suosittu ratsu työntekijöiden keskuudessa. Se on todennäköisesti yksi Remixin parhaista hevosista, ja minun silmäteräni.
Alkuverryttelyssä Danielilla oli hiukan töitä. Hän ei saanut minkäänlaista tuntumaa vieraaseen hevoseen. Zeta ravasi leppoisasti ympäri uraa ja meni kyllä sinne, minne ratsastaja pyysi, mutta se ei vain näyttänyt siltä, miltä pitäisi. Daniel hölskyi selässä kuin perunasäkki, ihmettelin suuresti miten Zeta ei ollut jo antanut lähtöpasseja tönkölle ratsastajalleen. Ehkä siitä on pikkuhiljaa tulossa oikea luottoratsu?
Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen päätin madaltaa esteitä hiukan. Vähän päälle metriset olivatkin nyt kahdeksankympin luokkaa. Daniel ei kuitenkaan tuntunut pahoittavan mieltään asiasta, vaan hyvillä mielin lähti yrittämään hyppyjä.
Ensimmäinen yritys oli todella hieno, ja Zetakin tuntui tykkäävän. Sen ilmeestä oikein näki, miten antaumuksella hevonen työskenteli. Oli todella ihanaa katsella ratsukon suoritusta, he tuntuivat hiljalleen löytävän yhteisen sävelen. Koko touhu näytti niin kauhean hauskalta! Melkein kadutti, kun en itse mennyt hevosen selkään tänään, kun Zetalla olisi ollut upea päivä.
Onnistumisia tuli useita, ja suurimmat epäkohdat olivat vain Danielin istunnassa. Niitä korjailtuamme vielä loppuverkassa, Zeta alkoi hakeutua muotoon ja takajalat alkoivat polkea kunnolla alle. Onnittelin ratsastajaa suorituksesta, ja annoin luvan lähteä talliin jäähdyttelyn jälkeen.
19.04.2015 | Kevätmaasto (kirjoittaja Sede)
Ulkona oli todella kaunis sää, ja se innoitti minut lähtemään keväiselle maastolenkille Zetan kanssa. Mukaan tarttuivat myös ystäväni Netta, joka päätti ottaa ratsukseen Vallende Ster -puoliveriorin. Dani oli innokkaana ja siinä oli pitelemistä, olin onnellinen kun oma ratsuni oli rauhallisella tuulella.
"Aika harvinaista, yleensä Zeta on enemmänkin dynamiittityyppiä", naurahdin. Netta mulkaisi minua.
"Hyvähän sun on puhua, kun tää konimus on tällanen sekoboltsi!"
"Ite sä sen valitsit.."
"No sä otit Zetan!"
Hyvä fiilikseni latistui hiukan, kun koko alkumatka meni riidellessä. Ei sellaista ininää oikein jaksanut kuunnella, ja huomautin tästä lopulta. Vastauksena tuli vain jotain epämäräistä muminaa.
Pitkän hiljaisuuden jälkeen Netta avasi taas suunsa.
"Otetaanko laukkapätkä kohta, kun tulee se leveä suora? Dani voittaa Zetan, tää on isompi ja vahvempi ja ori!"
"Katotaanko? Zetassa on temperamenttia ja Dani on vässykkä", sanoin ja keräsin ohjat kunnolla käteen. Netta sääti jalustimiaan ja kuiskasi samalla jotain ratsulleen. Ori käänsi päätään ja pärskähti kapinallisesti. Nauroin. Ihana hevonen!
Ystäväni piti kunnon lähtölaskennan. Hän yritti ottaa varaslähdön, mutta Dani reagoi hitaasti ja ehdin itse puristaa pohkeillani Zetan kylkiä. Iso puoliverinen jäi hämmästyneenä taaksemme ja kääntyi poikittain, samalla kun Zeta oli jo kaukana. Netta ulisi hevosilleen ja läpsäisi kädellään sitä takamukselle. Dani ärsyyntyi ja lähti hallitsemattomassa kiitolaukassa peräämme.
Loppumatkasta kaverini sitten mökötti. Hän oli aina suunnitellut voittoa, mutta osasin arvioida hänen valitsemalleen hevoselle hyvän vastustajan. Tulos oli miltei joka kerralla sama. Heti kun tallipiha tuli näkyviin, Netta hyppäsi alas satulasta ja lähti hölkkäämään kiireen vilkkaa sisälle.
22.04.2015 | Estevalmennus, valmentajana Sede
Zetan treeniohjelmaa alettiin hiljalleen muuttamaan. Koska tamma ei enää kilpaillut, ei sen tarvinnut olla niin täydellisessä kunnossakaan. Tänään olimme suunnitelleet hevosen ratsuttajan kanssa simppelin estevalmennuksen, joka ei rasittaisi Zetaa niin paljon kuin yleensä. Radalle tuli viisi estettä, joista yksi oli metrin korkea ja loput sekalaisia, mutta matalampia kuitenkin. Ratsastajaksi valikoitui tuttu ja turvallinen Aava, joka oli ollut Zetan ratsuttaja koko sen ajan, minkä tamma oli viettänyt meillä.
Alkuverryttelyiden jälkeen Aava sai itsenäisesti hypätä rataa. Koska tiesin, että näin yksinkertaisia esteitä Zeta menisi vaikka unissaan, keskityin enemmän ratsastajaan ja ennenkaikkea hänen istuntaansa. Korjaamista oli yllättävän paljon. Aavan oli hankala istua alastulossa, ja ne tössähtivät ikävän näköisesti. Yritin neuvoa parhaani mukaan, mutta välillä tuntui, ettei tyyppi edes kuunnellut mitä neuvoin. Muutosta ei vai näkynyt.
Homma oli hyvää vauhtia menossa kouluratsastuksen puolelle, joten yritin kiinnittää huomiota myös Zetan hyppytyyliin. Tässäkin jouduin useasti sanomaan sopivan ponnistuspaikan valinnasta, Aava ratsasti hevosen ihan esteen juureen ja hyppy näytti hassulta. Tamman keskittyminen herpaantui ja se tuntui tympääntyvän ratsastajaansa.
En keksinyt, miten tilanteen saisi pelastettua. Näin kyllä, ettei ratsuttajalla ollut hyvä päivä, koska Aava teki todella harvoin noin paljon räikeitä virheitä. Nainen tuntui olevan omissa maailmoissaan, ja neuvoni kantautuivat kuuroille korville. Huokaisten pyysin ratsukkoa loppuverryttelyihin. Ei ole minun tehtäväni kiskoa ihmisiä tai hevosia alas pilvilinnoista, vaan heidän täytyisi hypätä omasta tahdostaan.
Zeta askelsi levottomasti kentän nurkalla. Tamman vakioratsastaja Aava toppuutteli hosuvaa ratsuaan. Korotin radan esteitä, aamulla treenatut nuoret hevoset hyppäsivät alle metriä. Aava halusi kuitenkin mennä tammalla melko isoa rataa. Zeta kävi kilpailuissa enää harvakseltaan, ja ratsuttaja haikaili selkeästi isoja esteitä ja jännitystä.
Kun vihdoin ja viimein olin valmis, pyysin ratsastajaa ensin kokeilemaan yhtä matalahkoa pystyä lävistäjällä. Sinänsä helppo homma, mutta tuossa hevosessa oli pitelemistä! Ruunikko kaahotti pää ylhäällä kohti estettä, ja hyppäsi todella kaukaa. Tuttuun tapaan se liioitteli korkeutta ja Aavan oli hankala päästä mukaan olettamaansa korkeampaan liikkeeseen. Alastulo töksähti hiukan ikävän näköisesti, ja Zeta tuntui hermostuvan. Se teki pienen pukin ja hyppäsi sitten sivulle. Olin varma, että Aava kiroili hiljaa itsekseen, mutta en antanut sen häiritä.
Seuraava yritys ei mennyt yhtään sen paremmin. Tällä kertaa Zeta oli hallinnassa, mutta Aava esti sitä hyppäämästä kauempaa ja ajoi sen ihan esteen juureen. Ylimmät puomit kolisivat alas.
Sillä välin kun korjasin estettä, Aava kokeili okseria. Se ei olisi kuitenkaan kannattanut, sillä hevonen tuntui tympääntyneen ennätysajassa, ja kieltäytyi. Ratsastaja lensi yli esteen tummanruskeat hiukset hulmuten. Ei häntä kuitenkaan sattunut, sillä hyvin nopsaan nainen oli jo takaisin ylhäällä.
Ratanakaan homma ei sujunut. Aava taisi tippua useampaakin otteeseen, ja Zeta käyttäytyi todella oudosti. Ei se normaalisti tällainen ole, mutta tammalle taisi osua huono päivä. Kun aika venyi ja venyi, eikä onnistumisia oikein tullut, päätin käskeä ratsukon talliin heti, kun he onnistuivat menemään esteen yli ilman, että kaikki puomit putosivat.
12.04.2015 | Hevosen näkökulma (kirjoittaja Sede)
Pureskelin aamuheiniäni hitaasti ja nautiskelin ruoastani, kun kukaan ei vielä ollut tullut hääräilemään kimppuuni. On tympeää, kun ihmisillä kestää niin kauan saada minut sopivan puhtaaksi, ja ne kovat suat kutittavat, välillä jopa sattuvat! Onneksi minulla on suurimmaksi osaksi vain pehmeitä harjoja, mutta siitä huolimatta!
Leppoisaa rauhaa ei kuitenkaan kauan kestänyt. Tilan päätyyppi, jota kaikki nöyristelevät häiritsevän paljon (eihän ihmisillä pitäisi olla hierarkiaa?), tuli luokseni ja puheli minulle jotain. Äänensävy oli ystävällinen, mutta välillä hän vaikutti moittivalta. Vihjailiko ihminen minulle jotain käytöksestäni, enkö minä muka kelpaa, vaikka olen hyppinyt melkein itseni kokoisia esteitä miellyttääkseni?
Tyypillä oli pokkaa varustella minut ja lähteä kentälle kanssani. En nähnyt esteitä, toivottavasti emme vain ravaisi ympäri kenttää. Pettymys oli suunnaton, kun jo pelkät alkukäynnit pitkin ohjin kestivät ikuisuuden. Yritin herätellä ratsastajaani sivuloikilla, mutta hän vain käski minut takaisin uralle ja jatkoimme tympeää kehän kiertämistä.
Vasta hyvin, hyvin pitkän ajan kuluttua alkoi tapahtua. Ohjat kiristyivät ja tunsin pohkeet kyljissäni. Ilmeisesti selässä heiluva ihminen yritti koota minua, mutta en aluksi jaksanut kiinnittää siihen huomiota. Kun hän pari kertaa komensi minua napakammin, suostuin kulkemaan sinne minne hän halusi, mutta en vielä pistänyt parastani. Miksi tehdä töitä turhaan, jos sellaista ei edes oikein vaadita?
Ei se ratsastaja tuntunut osaavan oikein mitään. Okei, kyllä välillä hän sai minut kulkemaan muodossa ja innosti minut tekemään ihan nättejä laukanvaihtoja ja taivutuksia. Itse olisin kuitenkin kaivannut enemmän haasteita!
13.04.2015 | Missä ovat Remixin korput? (kirjoittaja Sede)
Minulla oli salaisessa varastossa iso kasa korppuja, joita sitten syötin suosikkihevosilleni illan hämärissä, kun tallin ovet olivat jo lähes kaikki yhtä lukuunottamatta lukossa. Varjelin näitä herkkuja kaikilta, ne olivat väkirehukaukaloiden takana olevassa pienessä, nuhjuisessa pussissa. Tänään päätin suoda yhden aarteista Zeta Primelle. Sen varsa Remix Melike oli saanut estevarsojen laatuarvostelussa ykköspalkinnon, ja olin ylpeä niin hevosta kuin vanhemmistaankin. Koska ori ei ollut omani, tyydyin lähettämään kuvitteellisen sokerin sille.
Ensimmäinen epäilyttävä asia oli se, kun pussi oli jostain syystä lattialla, kaikkien nähtävillä. Lattia oli mudan ja kuivikkeiden peitossa. Mitä vattua oli tapahtunut?
Tutkin huonetta. Ei siellä muuta erikoista ollut, mutta likaa löytyi yllättävistä paikoista. Muut tavarat olivat paikoillaan, ainoastaan korppusäkki vaikutti vaihtaneen paikkaa. Huoneessa oli ovi loimien kuivatuspaikalle, ja päätin käydä tarkistamassa sieltäkin tilanteen.
Kadun ikuisesti sitä, kun työnsin narisevan oven pois tieltä ja vilkaisin loimien keskelle. Siellä Zeta hyvin tyytyväisenä tiputteli vilttejä telineistä. Korpunmuruset suun ympärillä paljastivat herkkuvarkaan, mutta miten tamma oli päässyt tekemään vahinkoa? Ruunikko mulkaisi minua, yksi loimista oli tippunut sen pään päälle ja hevonen näytti lähes säälittävältä. Huokaisten käännyin ympäri ja lähdin kuulustelemaan työntekijöitä. Eikö kukaan muka ollut nähnyt?
14.04.2015 | Erehdys (kirjoittaja Sede)
Zeta oli viime aikoina käyttäytynyt todella poikkeavasti. Ensin se pudotteli ratsastajia, sitten karkasi. Tamma jopa näyttää hiukan erilaiselta, ja se huoletti minua. Kutsuin eläinlääkärin käymään tarkistamassa hevosen voinnin, tämä ei vain voinut jatkua näin. Kohta joutuisin etsimään hevoselle uuden ratsuttajan, kun entiseltä murtui ranne. Zeta oli kieltäytynyt samalle esteelle useaan kertaan, tuolloin se oli jo menossa kunnes tuli toisiin ajatuksiin. Toiveikas Aava ei ehtinyt ottaa harjasta tai mistään kiinni ja lennähti alas.
Helpotuksen tunne oli valtava, kun tutunnäköinen auto vihdoin parkkeerasi tallin eteen. Eläinlääkäri käveli luokseni, ja lyhyen sananvaihdon jälkeen siirryimme vihdoin Zetan luo. Tutkimus oli lyhyt ja hoitokeinokin melko yksinkertainen.
"Hevosella on vähän kipeä selkä" lääkäri mutisi ja selitti sitten, mitä tehdä.
Fiksu tyyppi se eläinlääkäri, kun patisti minut tarkistamaan varusteiden sopivuus. Tamman koulusatula oli ihan okei, mutta estesatula tuntui kutistuneen pari kokoa. Kysyessäni asiaa tallimestarilta, hän kertoi saaneensa valituksia kun toisen hevosen satula oli liian iso.
Vaikea arvata, mitä oli käynyt? Inhimillinen erehdys, satulat olivat vaihtaneet paikkaa ja hevoset kiukuttelivat siksi. Onneksi asia saatiin korjattua, Zetakin vaikutti heti ystävällisemmältä kun ei joutunut käyttämään liian pieniä varusteita.
15.04.2015 | Estevalmennus, valmentajana Sede
Aava uskaltautui taas Zetan selkään, kun sai tietää että tamman oma satula saatiin takaisin käyttöön. Ruunikko ravasi säyseästi ja Aava sai sen verryteltyä hetkessä. Kehuin ratsastajaa hänen huomaamattomasta apujenkäytöstä, tyyppi voisi luoda uraa myös koulupuolella!
Tämänpäiväiseen rataan kuului vain pari estettä. Laitoin ne noin metrin korkeuteen, ja parin onnistuneen kokeiluhypyn jälkeen annoin Aavan valita itse, miten hän rataa hyppäsi. Ensimmäisellä kerralla en ollut edes varma, miten ratsukolla meni. Zeta kulki ihan minne sattui, ja koska ratsastaja ei ollut kertonut suunnitelmaansa, oli vähän paha sanoa menikö esimerkiksi järjestys oikein. Muutaman huomautuksen annoin kuitenkin liian tiukoista teistä.
Seuraavaksi pyysin Aavaa keskittymään vain kolmeen esteeseen kentän toisella puoliskolla, ja kerroin hänelle missä järjestyksessä ne piti hypätä. Tiet olivat vapaavalintaiset, kunhan ne olisivat sopivan pituiset. Zeta tuntui olevan innokkaana, ja Aava sai pidätellä ratsuaan reippaalla kädellä.
Ensimmäinen suoritus oli aika hyvä, pudotuksia ei tullut. Yhdellä esteellä Zetan toinen etujalka ei ollut ihan liikkeessä mukana ja hipoi puomeja, mutta kuin ihmeen kautta kannattimet eivät pettäneet. Kehuin onnistumista ja annoin luvan loppuverryttelyyn. Hyvä lopetella onnistumiseen, kun sellainen tuli!
16.04.2015 | Estevalmennus, valmentajana Sede
Tänään Zetalle tuli vieras ratsastaja. Hän oli 14-vuotias Oona, kuulemani mukaan tytöllä ei kauheasti ollut hyppykokemusta, mutta oppi nopeasti. Mielestäni hänelle olisi sopinut myös joku muu hevonen, mutta en kehdannut pistää hanttiin kun Oona toivoi silmäterääni kokeiltavaksi. Pyysin tallimestaria rakentamaan helpon perusradan, jollaista hän itsekin hyppi aloittelijana.
Kun punahiuksinen nuori tuli paikalle, Zeta oli jo valmiina, eikä Oonan tarvinnut kuin taluttaa se kentälle. Alkukäyntien aikana selitin ruunikon tavoista ja varoitin sen innokkuudesta. Tyttö vain nyökytteli innoissaan ja vannoi, että pärjäisi hyvin. Vakuudeksi hän kysyi vielä Zetalta varmistuksen. Puoliverinen vain viskaisi päätään ja pärskähti.
Tallimestarin rakentama rata oli todella helppo ja esteet matalia. Koska ratsastaja oli minulle kuitenkin tuntematon, pyysin häntä hyppäämään kokeeksi lähes kavalettitasoisen pikkupystyn. Tyttö myötäytyi hyppyyn hyvin, ehkä alastulo ei ollut paras mahdollinen mutta kohtuullinen kuitenkin. Koska isompia ongelmia esimerkiksi tasapainon kanssa ei ollut, uskaltauduin neuvomaan Oonalle radan ja hyvät tiet.
Ensimmäisella kerralla tuli useampi pudotus, mutta toinen yritys oli jo huomattavasti parempi. Ongelmia kuitenkin oli kuumuneen tamman kanssa, ja pari kertaa Zeta lähti hallinnasta. Koko homma näytti vain kaahottamiselta, jossa yritettiin osua esteeseen. Pyysin ratsukkoa pysähtymään hetkeksi ennen jatkoa.
Päätin jättää radan sikseen ja näytin ratsastajalle pari estettä, mitä hän saisi hyppiä vapaasti ennen loppuverryttelyä. Oona tuntui olevan vähän turhankin innokas ja sain toppuutella häntä, ettei Zeta olisi ihan puolikuollut lopussa. Hiukan vastentahtoisesti punapää lopulta hidasti ratsunsa raviin ja sitten käyntiin.
17.04.2015 | Maastakäsittelyä (kirjoittaja Sede)
Innostuin tänään kokeilemaan Zetan kanssa touhuilua maasta käsin. Minulla ei kyllä suurempaa suunnitelmaa asian suhteen ollut, mutta varmasti improvisoimalla pääsisi pitkälle! Aluksi vain annoin ruunikon laukkailla vapaasti ja suunnittelin sitten itse tekemistä. Tamma pukitteli riemuissaan, ja näytti paljon iloisemmalta kuin pitkään aikaan!
Pienen hetken päästä otin hevosen kiinni pitkään liinaan ja lähdin taluttamaan sitä uraa pitkin. Kokeilin pysähdyksiä pari kertaa, ja joka kerralla tulos parani. Ensin Zeta meinasi jatkaa matkaa minusta huolimatta, mutta monen monituisen pysähdyksen jälkeen asia alkoi luonnistua.
Pienen tauon jälkeen pyysin Zetaa ravaamaan ympyrälle, ja kokeilin molempiin suuntiin pysäyttämistä ja siirtymisiä ääniavuilla. Ääni käheänä yritin kertoa tammalle, mitä sen piti tehdä, mutta lopulta suustani ei kuulunut pihaustakaan. Pettyneenä keskeytykseen pysäytin Zetan ja nopean loppukävelyn jälkeen lähdin viemään sitä talliin. Huono tuuri!
18.07.2015 | Estevalmennus, valmentajana Sede
Tänään päätin valmentaa Zetaa jälleen kerran uuden henkilön kanssa. Nyt valikoin tamman "uhriksi" tallimestarin Danielin, joka ei itse asiassa pitkän työuransa aikana vielä kertaakaan ollut käynyt kyseisen ruunikon selässä. Aikamoinen ihme, Zeta on tulostaan asti aina ollut todella suosittu ratsu työntekijöiden keskuudessa. Se on todennäköisesti yksi Remixin parhaista hevosista, ja minun silmäteräni.
Alkuverryttelyssä Danielilla oli hiukan töitä. Hän ei saanut minkäänlaista tuntumaa vieraaseen hevoseen. Zeta ravasi leppoisasti ympäri uraa ja meni kyllä sinne, minne ratsastaja pyysi, mutta se ei vain näyttänyt siltä, miltä pitäisi. Daniel hölskyi selässä kuin perunasäkki, ihmettelin suuresti miten Zeta ei ollut jo antanut lähtöpasseja tönkölle ratsastajalleen. Ehkä siitä on pikkuhiljaa tulossa oikea luottoratsu?
Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen päätin madaltaa esteitä hiukan. Vähän päälle metriset olivatkin nyt kahdeksankympin luokkaa. Daniel ei kuitenkaan tuntunut pahoittavan mieltään asiasta, vaan hyvillä mielin lähti yrittämään hyppyjä.
Ensimmäinen yritys oli todella hieno, ja Zetakin tuntui tykkäävän. Sen ilmeestä oikein näki, miten antaumuksella hevonen työskenteli. Oli todella ihanaa katsella ratsukon suoritusta, he tuntuivat hiljalleen löytävän yhteisen sävelen. Koko touhu näytti niin kauhean hauskalta! Melkein kadutti, kun en itse mennyt hevosen selkään tänään, kun Zetalla olisi ollut upea päivä.
Onnistumisia tuli useita, ja suurimmat epäkohdat olivat vain Danielin istunnassa. Niitä korjailtuamme vielä loppuverkassa, Zeta alkoi hakeutua muotoon ja takajalat alkoivat polkea kunnolla alle. Onnittelin ratsastajaa suorituksesta, ja annoin luvan lähteä talliin jäähdyttelyn jälkeen.
19.04.2015 | Kevätmaasto (kirjoittaja Sede)
Ulkona oli todella kaunis sää, ja se innoitti minut lähtemään keväiselle maastolenkille Zetan kanssa. Mukaan tarttuivat myös ystäväni Netta, joka päätti ottaa ratsukseen Vallende Ster -puoliveriorin. Dani oli innokkaana ja siinä oli pitelemistä, olin onnellinen kun oma ratsuni oli rauhallisella tuulella.
"Aika harvinaista, yleensä Zeta on enemmänkin dynamiittityyppiä", naurahdin. Netta mulkaisi minua.
"Hyvähän sun on puhua, kun tää konimus on tällanen sekoboltsi!"
"Ite sä sen valitsit.."
"No sä otit Zetan!"
Hyvä fiilikseni latistui hiukan, kun koko alkumatka meni riidellessä. Ei sellaista ininää oikein jaksanut kuunnella, ja huomautin tästä lopulta. Vastauksena tuli vain jotain epämäräistä muminaa.
Pitkän hiljaisuuden jälkeen Netta avasi taas suunsa.
"Otetaanko laukkapätkä kohta, kun tulee se leveä suora? Dani voittaa Zetan, tää on isompi ja vahvempi ja ori!"
"Katotaanko? Zetassa on temperamenttia ja Dani on vässykkä", sanoin ja keräsin ohjat kunnolla käteen. Netta sääti jalustimiaan ja kuiskasi samalla jotain ratsulleen. Ori käänsi päätään ja pärskähti kapinallisesti. Nauroin. Ihana hevonen!
Ystäväni piti kunnon lähtölaskennan. Hän yritti ottaa varaslähdön, mutta Dani reagoi hitaasti ja ehdin itse puristaa pohkeillani Zetan kylkiä. Iso puoliverinen jäi hämmästyneenä taaksemme ja kääntyi poikittain, samalla kun Zeta oli jo kaukana. Netta ulisi hevosilleen ja läpsäisi kädellään sitä takamukselle. Dani ärsyyntyi ja lähti hallitsemattomassa kiitolaukassa peräämme.
Loppumatkasta kaverini sitten mökötti. Hän oli aina suunnitellut voittoa, mutta osasin arvioida hänen valitsemalleen hevoselle hyvän vastustajan. Tulos oli miltei joka kerralla sama. Heti kun tallipiha tuli näkyviin, Netta hyppäsi alas satulasta ja lähti hölkkäämään kiireen vilkkaa sisälle.
22.04.2015 | Estevalmennus, valmentajana Sede
Zetan treeniohjelmaa alettiin hiljalleen muuttamaan. Koska tamma ei enää kilpaillut, ei sen tarvinnut olla niin täydellisessä kunnossakaan. Tänään olimme suunnitelleet hevosen ratsuttajan kanssa simppelin estevalmennuksen, joka ei rasittaisi Zetaa niin paljon kuin yleensä. Radalle tuli viisi estettä, joista yksi oli metrin korkea ja loput sekalaisia, mutta matalampia kuitenkin. Ratsastajaksi valikoitui tuttu ja turvallinen Aava, joka oli ollut Zetan ratsuttaja koko sen ajan, minkä tamma oli viettänyt meillä.
Alkuverryttelyiden jälkeen Aava sai itsenäisesti hypätä rataa. Koska tiesin, että näin yksinkertaisia esteitä Zeta menisi vaikka unissaan, keskityin enemmän ratsastajaan ja ennenkaikkea hänen istuntaansa. Korjaamista oli yllättävän paljon. Aavan oli hankala istua alastulossa, ja ne tössähtivät ikävän näköisesti. Yritin neuvoa parhaani mukaan, mutta välillä tuntui, ettei tyyppi edes kuunnellut mitä neuvoin. Muutosta ei vai näkynyt.
Homma oli hyvää vauhtia menossa kouluratsastuksen puolelle, joten yritin kiinnittää huomiota myös Zetan hyppytyyliin. Tässäkin jouduin useasti sanomaan sopivan ponnistuspaikan valinnasta, Aava ratsasti hevosen ihan esteen juureen ja hyppy näytti hassulta. Tamman keskittyminen herpaantui ja se tuntui tympääntyvän ratsastajaansa.
En keksinyt, miten tilanteen saisi pelastettua. Näin kyllä, ettei ratsuttajalla ollut hyvä päivä, koska Aava teki todella harvoin noin paljon räikeitä virheitä. Nainen tuntui olevan omissa maailmoissaan, ja neuvoni kantautuivat kuuroille korville. Huokaisten pyysin ratsukkoa loppuverryttelyihin. Ei ole minun tehtäväni kiskoa ihmisiä tai hevosia alas pilvilinnoista, vaan heidän täytyisi hypätä omasta tahdostaan.
Kisakalenteri
ERJ
82 sijoitusta, kadonneet kutsusivut korvattu (?) -merkillä.
21.09.2014 Mêl Seren / 160cm 3/30
18.09.2014 Mêl Seren / 160cm 2/30
16.09.2014 Mêl Seren / 160cm 4/30
15.09.2014 Mêl Seren / 160cm 5/30
09.09.2014 (?) / 160cm 5/30
09.09.2014 Mêl Seren / 160cm 2/30
08.09.2014 Mêl Seren / 160cm 3/30
07.09.2014 (?) / 160cm 4/50
04.09.2014 (?) / 160cm 2/50
04.09.2014 Mêl Seren / 160cm 3/30
04.09.2014 Mêl Seren / 160cm 5/30
31.08.2014 Mêl Seren / 160cm 2/30
29.08.2014 Mêl Seren / 160cm 1/30
26.08.2014 Mêl Seren / 160cm 1/30
17.08.2014 Dark Side Trakehners / 160cm 3/30
17.08.2014 Mêl Seren / 160cm 1/30
16.08.2014 Mêl Seren / 160cm 2/30
16.08.2014 Dark Side Trakehners / 160cm 3/30
15.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm 5/30
09.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm 1/30
05.08.2014 Westbound / 160cm 3/30
03.08.2014 Thrillium / 160cm 3/30
25.08.2014 Ramya Ranch / 160cm / 2/30
24.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
17.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
05.09.2014 Nonshein / 160cm / 3/30
03.09.2014 Nonshein / 160cm / 4/30
03.09.2014 Shangri La / 150cm / 1/30
02.09.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
01.09.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
01.09.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
21.08.2014 Keskeneräinen / 160cm / 2/22
21.08.2014 Keskeneräinen / 160cm / 3/22
08.08.2014 Diethelm Stables / 160cm / 5/43
04.08.2014 Diethelm Stables / 160cm / 1/43
07.08.2014 Shangri La / 160cm / 4/30
06.08.2014 Shangri La / 160cm / 2/30
06.08.2014 Shangri La / 160cm / 1/30
15.08.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
14.08.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
10.08.2014 Shangri La / 160cm / 4/30
10.08.2014 Shangri La / 160cm / 2/30
20.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/30
18.08.2014 Shangri La / 150cm / 5/30
18.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/30
18.08.2014 Shangri La / 150cm / 6/30
17.08.2014 Shangri La / 150cm / 3/30
16.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/30
15.08.2014 Shangri La / 150cm / 5/30
13.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/30
12.08.2014 Shangri La / 150cm / 5/30
12.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/3
08.08.2014 Westbound / 160cm / 5/30
28.07.2014 Whispering Heaven / 160cm / 1/30
31.07.2014 Whispering Heaven / 160cm / 4/30
25.07.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 1/30
22.07.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 1/30
25.07.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 3/30
04.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 5/30
01.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 4/30
21.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
18.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 2/30
16.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 4/30
15.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 5/30
09.09.2014 (?) / 160cm / 5/30
09.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 2/30
08.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
07.09.2014 (?) / 160cm / 4/50
04.09.2014 (?) / 160cm / 2/30
04.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
04.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 5/30
31.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 2/30
29.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 1/30
26.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 1/30
17.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 3/30
17.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 1/30
16.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 2/30
16.08.2014 Dark Side Trakehners / 160cm / 3/30
15.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 5/30
09.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 1/30
05.08.2014 Westbound / 160cm / 3/30
03.08.2014 Thrillium / 160cm / 3/30
82 sijoitusta, kadonneet kutsusivut korvattu (?) -merkillä.
21.09.2014 Mêl Seren / 160cm 3/30
18.09.2014 Mêl Seren / 160cm 2/30
16.09.2014 Mêl Seren / 160cm 4/30
15.09.2014 Mêl Seren / 160cm 5/30
09.09.2014 (?) / 160cm 5/30
09.09.2014 Mêl Seren / 160cm 2/30
08.09.2014 Mêl Seren / 160cm 3/30
07.09.2014 (?) / 160cm 4/50
04.09.2014 (?) / 160cm 2/50
04.09.2014 Mêl Seren / 160cm 3/30
04.09.2014 Mêl Seren / 160cm 5/30
31.08.2014 Mêl Seren / 160cm 2/30
29.08.2014 Mêl Seren / 160cm 1/30
26.08.2014 Mêl Seren / 160cm 1/30
17.08.2014 Dark Side Trakehners / 160cm 3/30
17.08.2014 Mêl Seren / 160cm 1/30
16.08.2014 Mêl Seren / 160cm 2/30
16.08.2014 Dark Side Trakehners / 160cm 3/30
15.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm 5/30
09.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm 1/30
05.08.2014 Westbound / 160cm 3/30
03.08.2014 Thrillium / 160cm 3/30
25.08.2014 Ramya Ranch / 160cm / 2/30
24.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
17.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
05.09.2014 Nonshein / 160cm / 3/30
03.09.2014 Nonshein / 160cm / 4/30
03.09.2014 Shangri La / 150cm / 1/30
02.09.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
01.09.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
01.09.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
21.08.2014 Keskeneräinen / 160cm / 2/22
21.08.2014 Keskeneräinen / 160cm / 3/22
08.08.2014 Diethelm Stables / 160cm / 5/43
04.08.2014 Diethelm Stables / 160cm / 1/43
07.08.2014 Shangri La / 160cm / 4/30
06.08.2014 Shangri La / 160cm / 2/30
06.08.2014 Shangri La / 160cm / 1/30
15.08.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
14.08.2014 Shangri La / 160cm / 5/30
10.08.2014 Shangri La / 160cm / 4/30
10.08.2014 Shangri La / 160cm / 2/30
20.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/30
18.08.2014 Shangri La / 150cm / 5/30
18.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/30
18.08.2014 Shangri La / 150cm / 6/30
17.08.2014 Shangri La / 150cm / 3/30
16.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/30
15.08.2014 Shangri La / 150cm / 5/30
13.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/30
12.08.2014 Shangri La / 150cm / 5/30
12.08.2014 Shangri La / 150cm / 4/3
08.08.2014 Westbound / 160cm / 5/30
28.07.2014 Whispering Heaven / 160cm / 1/30
31.07.2014 Whispering Heaven / 160cm / 4/30
25.07.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 1/30
22.07.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 1/30
25.07.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 3/30
04.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 5/30
01.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 4/30
21.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
18.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 2/30
16.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 4/30
15.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 5/30
09.09.2014 (?) / 160cm / 5/30
09.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 2/30
08.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
07.09.2014 (?) / 160cm / 4/50
04.09.2014 (?) / 160cm / 2/30
04.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 3/30
04.09.2014 Mêl Seren / 160cm / 5/30
31.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 2/30
29.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 1/30
26.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 1/30
17.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 3/30
17.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 1/30
16.08.2014 Mêl Seren / 160cm / 2/30
16.08.2014 Dark Side Trakehners / 160cm / 3/30
15.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 5/30
09.08.2014 Kilpailukeskus Reiter / 160cm / 1/30
05.08.2014 Westbound / 160cm / 3/30
03.08.2014 Thrillium / 160cm / 3/30