Remix Melike
EV-I
virtuaalihevonen | a sim game horse
kuva © Suomen Hippos / Leila Kinnari-Wahren
kuva © Suomen Hippos / Leila Kinnari-Wahren
Nimi: Remix Melike "Likka"
Syntymäaika: 05.02.2015 (2v, satunnainen ikääntyminen) Rotu: Suomalainen puoliverinen Sukupuoli: Tamma Säkäkorkeus: Kasvaa Väri: Ruunikko Koulutustaso: irtona 100cm Painotus: Yleis Kasvattaja: Sede VRL-12382 Omistaja: Sede VRL-12382 Edellinen omistaja: - Rekisterinumero: VH15-031-0152 |
Estevarsojen laatuarvostelu, huhtikuun tilaisuus (2015), 7 - 10 - 2 - 3 - 4 - 5 = 31p / EV-I
Likan kutsumanimestä voi vetää heti muutaman johtopäätöksen. Pikkuinen diivaneiti, ehdottoman tyttömäinen ja omahyväinen tyyppi. Metsään kuitenkin meni. Tämä tamma on oikea orimainen kovanaama, joka
uskaltaa tehdä mitä tahansa. Ei pelkää uhkailla ketään, joka tulee
ryppyilemään, antaa vain takaisin tuplasti pahemmin. Likka tuntuu
noudattavan silmä silmästä -sääntöä, mutta jos sille on kiltti, ei neiti
tee mitään kovin ilkeää. Pieni varovaisuus on kuitenkin valttia tämän
ennakoijan kanssa, sillä se saattaa hermostua pikkujutuistakin.
Nokkela ja fiksu hevonen osaa pitää puolensa, eikä pelkää hypätä sähkölankojen ylitse vapauteen. Karsinanovet ja miljoonatkaan salvat eivät pidättele pikkukarkuria, joka hallitsee kaiken pakenemiseen liittyvän. On Likka yllätetty myös muutaman kerran vapauttamasta koko tallinväkeä karsinoistaan, ja se saikin tapauksen jälkeen erikoisvartion.
Hoitotoimenpiteistä Likka ei oikein tykkää, se luimii ja kuopii. Inhoaa karsinassa oloa, ja sen vuoksi varustellaankin töihin käytävän perällä. Joskus miltei potkimaan yltyvä sielu, joka vihaa kaikkea takaa liikkuvaa. Ruunikko tamma pitää huomiosta, ja osaa välittää aidosti, mutta koviksen naamaria täytyy pitää kuitenkin esillä. Likkaa ei kannata pelätä liikaa, koska se osaa ottaa ilon irti liian aroista henkilöistä ja saattaa riehaantua kunnolla. Uusin tämän konimuksen tempuista on pään riuhtominen pois riimusta, ja sitä se on viimeaikoina harrastellut kunnolla.
Varusteet saa päälle kohtuullisen hyvin, jos homman hoitaa alta pois tarpeeksi nopeasti. Liialla viivyttelyllä saa Likan hampaat käsivarteen, jalkaan tai johonkin muuhun ruumiinosaan. Vesikaukaloon töniminen ja jokin korkean koulun liikettä muistuttava ninjaojennus ovat tamman valttikortteja ikävissä tilanteissa.
Kentällä Likka on ketterä, ja energinen. Se kuumuu todella herkästi, eikä sitä todellakaan anneta kokemattomien käsiteltäväksi. Kunnon työskentelystä neiti kuitenkin tykkää, kun se joutuu oikeasti miettimään tekemisiään. Vauhti ja vaaralliseet tilanteet sopivat tammalle paremmin kuin hyvin, mutta välillä on kiva ottaa rennosti enemmän älyä vaativien tehtävien kanssa. Kun pahin energia on purettu, Likka on itseasiassa erittäin mukava koulutettava.
Nokkela ja fiksu hevonen osaa pitää puolensa, eikä pelkää hypätä sähkölankojen ylitse vapauteen. Karsinanovet ja miljoonatkaan salvat eivät pidättele pikkukarkuria, joka hallitsee kaiken pakenemiseen liittyvän. On Likka yllätetty myös muutaman kerran vapauttamasta koko tallinväkeä karsinoistaan, ja se saikin tapauksen jälkeen erikoisvartion.
Hoitotoimenpiteistä Likka ei oikein tykkää, se luimii ja kuopii. Inhoaa karsinassa oloa, ja sen vuoksi varustellaankin töihin käytävän perällä. Joskus miltei potkimaan yltyvä sielu, joka vihaa kaikkea takaa liikkuvaa. Ruunikko tamma pitää huomiosta, ja osaa välittää aidosti, mutta koviksen naamaria täytyy pitää kuitenkin esillä. Likkaa ei kannata pelätä liikaa, koska se osaa ottaa ilon irti liian aroista henkilöistä ja saattaa riehaantua kunnolla. Uusin tämän konimuksen tempuista on pään riuhtominen pois riimusta, ja sitä se on viimeaikoina harrastellut kunnolla.
Varusteet saa päälle kohtuullisen hyvin, jos homman hoitaa alta pois tarpeeksi nopeasti. Liialla viivyttelyllä saa Likan hampaat käsivarteen, jalkaan tai johonkin muuhun ruumiinosaan. Vesikaukaloon töniminen ja jokin korkean koulun liikettä muistuttava ninjaojennus ovat tamman valttikortteja ikävissä tilanteissa.
Kentällä Likka on ketterä, ja energinen. Se kuumuu todella herkästi, eikä sitä todellakaan anneta kokemattomien käsiteltäväksi. Kunnon työskentelystä neiti kuitenkin tykkää, kun se joutuu oikeasti miettimään tekemisiään. Vauhti ja vaaralliseet tilanteet sopivat tammalle paremmin kuin hyvin, mutta välillä on kiva ottaa rennosti enemmän älyä vaativien tehtävien kanssa. Kun pahin energia on purettu, Likka on itseasiassa erittäin mukava koulutettava.
Suku
i. Ch Supremé Mint KTK-II VVJ-I |
ii. Cayman | iii. Carter |
iie. Layla | ie. Miura | iei. Lightipup |
iee. Murena | ||
e. Zeta Prime YLA1 |
ei. Pantenonix ERJ-I KTK-II |
eii. Pachytos |
eie. Disamil | ee. Eurydike II KTK-II |
eei. Everou |
eee. Eurydike |
Jälkeläiset
00.00.0000 skp. nimi | i/e:
Päivyri
04.04.2015 | Irtohypytystä (kirjoittaja Sede)
Likka odotteli karsinassa reippaan oloisena. Se mulkaisi minua pahasti, kun yritin tervehtiä hevosta leppoisalla taputuksella. En kuitenkaan antanut asian häiritä enempää.
"Pikku tyttönen, haluatko käydä purkamassa vähän energiaa tänään?" mutisin hiljaa. Tamma katsoi minuun neutraalina, joten oletin sen olevan myöntyväinen.
Likan ikävin puoli on se, ettei se pidä hoitamisesta. Välillä se osaa olla jopa enkelimäinen, mutta yleensä toimenpiteet menevät surkeasti. Tänään Likka ei ollut kovin huonolla päällä, mutta ei hommaa voinut kivaksikaan sanoa. Yritin hoitaa puhdistuksen alta pois nopeasti, ennen kuin puoliverinen menettäisi hermonsa täysin.
Kentällä verryttelin Likan ensiksi liinassa. Se kuitenkin tuntui tympääntyvän ympyrään suunnanmuutoksista huolimatta, ja pian päästinkin sen vapaaksi. Estekuja oli edellisen päivän jäljiltä aika matalalla, mutta sopi ensimmäisiin hyppyihin hyvin. Aluksi tammaa piti kannustaa kunnolla, mutta lopulta se innostui ja hyppäsi esteistä mielenkiinnolla. Pian pääsin korottamaan pystyjä, okseri sai pysyä matalana.
Harjoituksen lopuksi yksi esteistä oli jo metrin luokkaa, toinen noin 80cm ja okseri puolimetrinen. Irtohypytys sujui hyvin, ja Likka oli selkeästi rauhallisempi liikunnan jälkeen.
05.04.2015 | Maastolenkki (kirjoittaja Sede)
Tänään päätin käydä nuoren hevosenalun Likan kanssa kävelemässä maastossa. Se ei ollut ilmeisesti nukkunut yöllä pitkällään, sillä karva oli yllättävän puhdas. Pikainen sukiminen riitti, ja sitten pääsimme matkaan. Harkitsin hetken, olisiko tammaa kannattanut taluttaa sittenkin suitsista, mutta lopulta päädyin riimuun. Jos Likka karkaisi ja naru jäisi kiinni, se saisi ainakin riimun pois päästään ja juoksisi kotiin.
Alkumatkan menimme reippaasti. Hevosella oli virtaa, ja se olisi jaksanut laukata todennäköisesti koko lenkin. En ollut valinnut kovin pitkää reittiä, ja aloin katua sitä ennen puoltaväliä. Likka olisi rauhoittunut varmasti paremmin, jos olisin jaksanut tarpoa sen kanssa pari kilometriä enemmän.
Likalla taisi olla aika hyvä päivä, koska se ei kovin paljon riehunut. Olin ylpeä kasvatistani: tällä menolla pääsisimme pian harjoittelemaan haastavampiakin juttuja. Ehkä ohjasajoakin voisi kokeilla, sillä tulevaisuudessa halusin kokeilla kilpailla valjakkoakin. Likasta tulee varmasti kunnon monitoimihevonen, mikäli sen kyvyt riittävät.
Likka odotteli karsinassa reippaan oloisena. Se mulkaisi minua pahasti, kun yritin tervehtiä hevosta leppoisalla taputuksella. En kuitenkaan antanut asian häiritä enempää.
"Pikku tyttönen, haluatko käydä purkamassa vähän energiaa tänään?" mutisin hiljaa. Tamma katsoi minuun neutraalina, joten oletin sen olevan myöntyväinen.
Likan ikävin puoli on se, ettei se pidä hoitamisesta. Välillä se osaa olla jopa enkelimäinen, mutta yleensä toimenpiteet menevät surkeasti. Tänään Likka ei ollut kovin huonolla päällä, mutta ei hommaa voinut kivaksikaan sanoa. Yritin hoitaa puhdistuksen alta pois nopeasti, ennen kuin puoliverinen menettäisi hermonsa täysin.
Kentällä verryttelin Likan ensiksi liinassa. Se kuitenkin tuntui tympääntyvän ympyrään suunnanmuutoksista huolimatta, ja pian päästinkin sen vapaaksi. Estekuja oli edellisen päivän jäljiltä aika matalalla, mutta sopi ensimmäisiin hyppyihin hyvin. Aluksi tammaa piti kannustaa kunnolla, mutta lopulta se innostui ja hyppäsi esteistä mielenkiinnolla. Pian pääsin korottamaan pystyjä, okseri sai pysyä matalana.
Harjoituksen lopuksi yksi esteistä oli jo metrin luokkaa, toinen noin 80cm ja okseri puolimetrinen. Irtohypytys sujui hyvin, ja Likka oli selkeästi rauhallisempi liikunnan jälkeen.
05.04.2015 | Maastolenkki (kirjoittaja Sede)
Tänään päätin käydä nuoren hevosenalun Likan kanssa kävelemässä maastossa. Se ei ollut ilmeisesti nukkunut yöllä pitkällään, sillä karva oli yllättävän puhdas. Pikainen sukiminen riitti, ja sitten pääsimme matkaan. Harkitsin hetken, olisiko tammaa kannattanut taluttaa sittenkin suitsista, mutta lopulta päädyin riimuun. Jos Likka karkaisi ja naru jäisi kiinni, se saisi ainakin riimun pois päästään ja juoksisi kotiin.
Alkumatkan menimme reippaasti. Hevosella oli virtaa, ja se olisi jaksanut laukata todennäköisesti koko lenkin. En ollut valinnut kovin pitkää reittiä, ja aloin katua sitä ennen puoltaväliä. Likka olisi rauhoittunut varmasti paremmin, jos olisin jaksanut tarpoa sen kanssa pari kilometriä enemmän.
Likalla taisi olla aika hyvä päivä, koska se ei kovin paljon riehunut. Olin ylpeä kasvatistani: tällä menolla pääsisimme pian harjoittelemaan haastavampiakin juttuja. Ehkä ohjasajoakin voisi kokeilla, sillä tulevaisuudessa halusin kokeilla kilpailla valjakkoakin. Likasta tulee varmasti kunnon monitoimihevonen, mikäli sen kyvyt riittävät.